"Ilmaston lämpeneminen muuttaa ilman muuta kasvilajistoa", toteaa ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Vieraslajien aiheuttamat ongelmat ovat oma kysymyksensä, vaikka kasvilajien leviäminen onkin myös luontaista. Ympäristöhallinnossa on Pahtamaan mukaan pohdittu erilaisia strategioita, joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. "On tiedostettava se, minkälaisia muutokset voisivat olla."
"Haitta- ja vahinkolajien leviämiseen pitää puuttua - mutta on vaikea ennustaa, mikä kasvilaji voi kehittyä ongelmaksi", Pahtamaa selvittää.
Pohjois-Pohjanmaalla selvästi yleisin karkulainen on lupiini, jota tapaa esimerkiksi teiden varsilla Se on levinnyt puutarhoista ja muodostunut paikoin ongelmaksi.
Muita Pohjois-Pohjanmaalla tavattuja vieraslajeja ovat jättiputket sekä jättipalsami ja kurttulehtiruusu. Niiden aiheuttamat ongelmat ovat kuitenkin vielä paikallisia, ja selvästi enemmän vaivaa niistä on Etelä- ja Keski-Suomessa.
Pahtamaa ei ole huomannut, että esimerkiksi jättiputkia myytäisiin enää kotipihoille pohjoisen puutarhamyymälöistä, lupiinia sen sijaan myydään edelleen. Ruusulajejakin on paljon, ja moottoriteiden varsille on istutettu yleisesti myös hansaruusua. Pahtamaa uskoo, että paikalliset kasvustot ovatkin peräisin kotipihojen vanhoista istutuksista.
"Puutarhamyymälöistä ei pitäisi myydä lainkaan lajeja, jotka valtaavat luonnossa alaa muilta kasveilta ja joita on vaikea hävittää", Pahtamaa opastaa.