Helsinki Pääministeri Paavo Lipponen toivoo, ettei yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisoista tehdä poliittista pallottelukysymystä. Viesti lienee suunnattu Helsingin kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee kaupungin tukea kisoille marraskuussa.
"Oli kansallisesti suuri asia, että Helsinki sai MM-kisat, joten on kunnia-asia, että ne voidaan myös toteuttaa", torstaina Helsingissä valtiosihteeri Rauno Saaren johtaman MM 2005 -työryhmän muistion vastaanottanut Lipponen sanoi.
Työryhmä selvitti Helsingin vuoden 2005 MM-kisoista valtionhallinnolle aiheutuvia kustannuksia. Ne koostuvat ensisijaisesti kisojen turvallisuusjärjestelyistä ja Olympiastadionin kunnostuksesta.
Kustannuksia syntyy myös, jos kisat jäävät tappiollisiksi. Valtio on sitoutunut enintään kolme miljoonaa euron tappiontakuisiin.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtio osallistuu Stadionin kunnostukseen ja itäkatsomon kattamiseen enintään 4,2 miljoonaa eurolla.
Se edellyttää kuitenkin, että Helsingin kaupunki on hankkeessa mukana vastaavalla summalla.
Lipponen vahvisti, että valtio on sitoumuksensa tehnyt ja pysyy siinä. Helsingin kaupunki sen sijaan on päättänyt keväällä osallistua MM-kisojen kustannuksiin samaan tapaan kuin aiemmin kaupungissa järjestetyissä arvokisoissa. Lopullisen päätöksen tukieurojen määrästä tekee kaupunginvaltuusto marraskuussa.
"Esitys kaupunginvaltuustolle on valmisteltu siltä pohjalta, että kaupungin panostus vastaa samaa euromäärää jota valtio on laittamassa", kertoo Saaren työryhmään kuulunut Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.
Kisat eivät rasita lähivuosien budjettia
MM-kisatuen valtuustokäsittelystä Helsingissä on povattu kaupungin tiukan taloustilanteen vuoksi vaikeaa. Korhonen muistuttaa kuitenkin, että kaupungin tuki on suunniteltu hoidettavaksi niin ettei se rasita käsittelyssä olevaa budjettia eikä parin seuraavankaan vuoden budjetteja.
"Vuoden 2003 budjettiehdotukseen ei sisälly varausta kaupungin kustannuksista. Rahoitus tapahtuu Stadionsäätiön kautta. Se on mahdollista järjestää niin, että kustannukset siirtyvät näiden vaikeiden vuosien yli", Korhonen sanoo.
Samaan tapaan järjesteltiin Helsingin osallistuminen Stadionin kunnostamiseen vuoden 1994 yleisurheilun EM-kisojen yhteydessä.
"Käytännössä se tapahtuu lainajärjestelyillä ja niihin liittyvillä vapaavuosilla, joiden aikana lainasta ei ole lyhennyksiä", Korhonen kertoo.
Saaren työryhmän mukaan Helsingin kaupungille tuleviin kustannuksiin kuuluu myös kisojen verryttelykentän, Eläintarhan kentän kunnostus. Suurin kustannuserä on ratapinnoitteen uusiminen.
"Pinnoitteen uusiminen liittyy Stadionin kustannuksiin, koska Eläintarhan kentän pinnoitteen pitää olla sama kuin stadionilla. Muilta osin meillä on vuosittain varattu rahaa budjettiin urheilupaikkojen kunnostamiseen", Korhonen sanoo.
Mediakatsomo
järjestyy
Olympiastadionin kunnostukseen menevistä kuluista leijonan osa lohkaisee takasuoran kattaminen. Lisäksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF edellyttää myös noin 4 000 hengen mediaväen työtiloille jonkinlaista katetta.
Saaren työryhmään kuuluneen MM-kisojen toimitusjohtajan Antti Pihlakosken mukaan se ei estä kisojen järjestämistä. Rahat katokseen kaivetaan hänen mukaansa yritysmaailmasta tai muusta kisabudjetista.