Kun Barack Obama aloitti Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa, olivat amerikkalaisten odotukset ennätyksellisen korkealla.
Moni huokaisi syvään helpotuksesta, kun lobbarien marionettina pidetty George W. Bush oli vihdoin häipynyt merijalkaväen vihreävalkoisella helikopterilla Valkoisen talon nurmelta eläkeläiseksi Teksasiin.
Uuteen presidenttiin liittyvät odotukset olivat niin korkealla, että monet kommentaattorit varoittivat kuuluvasti, että Obaman on mahdotonta pitää kaikkia lupauksiaan.
Yksinomaan Bushin jälkien siivoaminen veisi vuosikausia. Meneillään oli kaksi sotaa ja historiallinen talouskriisi. Yhdysvaltain kansainvälinen maine oli uponnut pohjamutiin.
Varsinkin taloustilanteeseen odotettiin pikaista helpotusta.
Kun ennätysmäärä amerikkalaisperheitä menetti kotinsa, odotettiin Obaman korjaavan syöksykierteen lähes yhdessä yössä.
Kovaa vastarintaa
Toisin on kuitenkin käynyt.
Kiistelty elvytyspaketti, jonka Obama runnoi ensitöikseen läpi kongressin, on vaikuttanut tavallisten amerikkalaisten talouteen paljon hitaammin kuin juhlapuheissa luvattiin.
Työttömyys on jatkunut kasvuaan, roskaluotoilla lainoitetut kodit päätyvät edelleen ennätystahtia pankkien pakkomyyntiin. Opiskelusta tai terveydenhuollosta on tullut entistäkin kalliimpaa.
Siinä missä Yhdysvalloissa tunnustetaan laajasti merkittävän terveydenhoitouudistuksen polttava tarve, jokainen yritys uudistuksen toteuttamiseen on törmännyt vakuutusyhtiöiden, lääkefirmojen ja sairaalakonsortioiden miljardeilla rahoitettuun vastustukseen.
Niin myös Barack Obaman lupaama kansallinen ja kaikki amerikkalaiset kattava sairausvakuutusuudistus on kriitikkojen mukaan jo vesitetty ennen kuin se on edes hyväksytty kongressissa. "Se ei ole kansallinen eikä kattava, kertoo newyorkilainen palomies Bill Eilerson.
"En ymmärrä, miksi presidentti luopui vaatimasta aivan oleellisia ehtoja, jolla uusi sairausvakuutusjärjestelmä olisi saatu irti määrättömästi rahaa tahkoavien yksityisten vakuutusyhtiöiden pihdeistä."
Eilerson arvelee, että Obama on samalla tavalla riippuvainen suuryhtiöiden rahoista kuin hänen edeltäjänsäkin.
Hillary olisi vahvempi
Vahtimestari Melvin Goodmanin mukaan Obama kyllä yrittää parhaansa, mutta hän on enemmän haaveksija kuin toteuttaja.
"Mminä uskon, että hän yrittää parhaansa, mutta riittävätkö hänen kykynsä, se on toinen kysymys", Goodman spekuloi.
"Voi olla, että Hillary olisi ollut vahvempi presidentti."
"Presidentillä on oltava terävät kyynärpäät ja kokemuksen tuomaa kovuutta. Luulen, että Obama on vielä vähän pehmeä ja yrittää löytää liikaa kompromisseja", Goodman analysoi.
Obaman oma Vietnam
Nobelin rauhanpalkinnon voitto korosti Obaman todellisten aikaansaannosten vähäisyyttä.
Valkoisen talon ja Pentagonin vastaväitteistä huolimatta yhä useampi amerikkalainen näkee Afganistanin Obaman Vietnamina, sotana jolta puuttuu saavutettavissa oleva tavoite.
Presidentin avaukset Lähi- idän rintamilla eivät ole johtaneet käytännössä mihinkään. Iran jatkaa kohti omaa ydinasetta piittaamatta Obaman hallituksen yrityksistä löytää diplomaattisia keinoja Teheranin pysäyttämiseksi.
Ainoa näkyvä saavutus ydinaserintamalla on heinäkuussa Venäjän kanssa tehty sopimus ydinaseiden määrän vähentämisestä molemmin puolin kolmanneksella. Tätäkin saavutusta on kritisoitu siitä, että todellisuudessa on kysymys on vanhentuneiden aseiden välttämättömästä hävittämisestä.