Vapon Pudasjärvelle suunnittelemasta lämpövoimalan ympäristöluvasta tehty valitus viivästyttää rakentamista, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole uhkaamassa yli 20 miljoonan euron projektia.
Vapon toimialajohtaja Juhani Hakkarainen sanoo, että jo nyt tulevat viivästykset aiheuttavat sen, että suunnitelmat menevät osin uusiksi. Hänen mukaan investointikustannukset ovat nousseet 10-15 prosenttia sen jälkeen, kun voimalasta jätettiin lupahakemus.
Vapon Pohjois-Suomen aluejohtaja Markku Pyykkönen ei halua arvioida, miten pitkän luparuljanssin voimalasuunnitelma kestää, ettei siltä katoa taloudellinen pohja.
"Katsomme tilanteen vaihe kerrallaan. Odotamme, että hallinto-oikeus tekee päätöksen ensi vuoden alkupuolella", Pyykkönen kertoi.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi lämpövoimalalle luvan tämän vuoden kesäkuussa. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri valitti kuitenkin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.
Pahimmassa tapauksessa voimalasuunnitelmat voivat olla luparuljanssin vuoksi pysähdyksissä vuosia, sillä hallinto-oikeuden ratkaisusta voi hakea vielä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Turve varmistaa
kannattavuuden
Suojelijoita ärsyttää voimalan rakentamisessa muun muassa se, että laitos on lisäämässä turpeen käyttöä.
Toimialajohtaja Juhani Hakkaraisen mukaan lupahakemuksessa lähdettiin siitä, että polttoaineena voi olla vaikka yksistään turve tai pelkästään puupohjaiset raaka-aineet. Voimalan pitäminen kannattavana on taiteilua. Siksi polttoainevalikoima pitää olla monipuolinen ja tarjota mahdollisuudet tehdä valintoja markkinoiden mukaan.
"Jos turve jätettäisiin kokonaan pois, silloin voimalan rakentamisen voidaan unohtaa", Hakkarainen sanoi.
Pudasjärven pienvoimala tuottaisi lämmön kaupungin kaukolämpöverkkoon, höyryä, sähköä ja lämpöä samaan yhteyteen tehtävällä pellettitehtaalle. Kontiotuote Oy:n tuotantolaitokset saisivat myös lämpöä ja sähköä. Osa polttoaineesta tulisi myös suoraan yhtiön hirsitalotehtaalta ja sahalta.
Turpeen poltto
on romahtanut
Juhani Hakkaraisen mukaan päästökauppa rassaa pahasti turpeen käyttöä. Viimeisen kahden vuoden aikana sen käyttö on pudonnut 40 prosenttia.
Pellettimarkkinoilla kasvu on sen sijaan rajua, viimeisen kolmen vuoden ajan vuosittain noin 100 prosentin vauhtia. Hakkarainen laskee, että tänä vuonna pellettimyynti nousee noin 60 miljoonaan euroon.
"Ensi vuoden liikevaihdoksi on budjetoitu 100 miljoonaa euroa", Juhani Hakkarainen kertoi.
Turpeen hankalan aseman vuoksi muun muassa Haapaveden turvevoimalaa ei kannata käyttää. Pellettien markkinatilanne on myös erikoinen, sillä niitä ei kannatta polttaa turpeen sijaan voimaloiden kattiloissa.
"Järkevämpää on viedä pelletit ulkomaille ja tuoda sieltä sähköä. Vihreän sähkön tuottaminen ei ole kannattavaa kotimaassa", Juhani Hakkarainen hymähtää.