erkki.hujanen@kaleva.fi
Arvatkaapa siellä aamukahvipöydässä, miten pitkän rimpsun Ylen puoli yhdeksän televisiouutisten uutisankkuri ja toimittajat lukevat yhdessä lähetyksessä.
Telkkariuutiset tuli "mitattua" aikoinaan toimittajakoulutuksessa Jyväskylän yliopistossa. Arvi Lindin juonnot ja uutisreporttereiden selostukset vajaan puolen tunnin uutislähetyksestä kirjoitettiin sanomalehden jutuiksi. Kuvat jätettiin pois. Kasaan saatiin yksi sivullinen otsikoitua juttumassaa. Saman verran, mitä tekstiä on tämän Kalevan 1,5 uutissivulla, kun pintaan lisätään kuvat.
Jos televisiouutisten sisällön määrää vertaa sanomalehteen, televisio vain raapaisee uutispintaa. Kaleva painetaan 24-56 -sivuisena, joten ohuimpaankin lehteen mahtuu monen uutisillan asiat.
Sanotaan, että lehden verkkosivusto internetissä kertoo uutisen nopeasti ja paperilehti taustoittaa. Näin se on. Illan televisiouutisissa uutispätkä vilahtaa mielen läpi, mutta sanomalehteen voi syventyä omaan tahtiin.
Ylen televisiouutiset juhli 50-vuotispäiväänsä tällä viikolla. Uutisilla on ikää liki yhtä paljon kuin televisiolaitteella suomalaisperheissä. Ensimmäiset tekniikkainnokkaat ostivat televisioita 1950-luvulla, suurin osa viritti laitteen olohuoneisiinsa 1960-luvulla.
Toimittaja Harri Palmolahden dokumentti televisiouutisten historiasta avasi ansiokkaasti viime sunnuntaina, miten toimittajien työ heijastelee aina ajan henkeä. Ylen piti uudistua ensimmäisen kerran, kun Mainostelevision Kymmenen uutiset alkoivat 1981. Nyt television täytyy sopeutua uuteen tekniikkaan ja monenlaisiin yleisöryhmiin.
Television kiehtovuus perustuu kuvaan. Uutisankkuri tulee läsnäolevaksi olohuoneeseen. Mediatutkijat tietävät tositarinoita, miten ihmiset rakastuvat televisiokasvoihin. Suosikkihahmo katsoo silmiin ja puhuu suoraan Sinulle, mitä maailmalla tapahtuu. Saat istua sohvallasi turvassa, läheistesi seurassa, jos niin hyvin käy.
Hallituspuolueet määrittelevät pian television uutisjournalismin edellytyksiä, kun ne ottavat kantaa valmisteltavaan yleisradiolakiin. On päätettävä Ylen julkisen palvelun tehtävästä sekä Ylen rahoituslähteistä ja valvonnasta. Muu media ei halua Yleä sotkemaan markkinoita.
Suomen yleisradio syntyi 1920-luvulla Ison-Britannian tapaan valtiolliseksi toisin kuin Yhdysvalloissa, josta levisi kaupallinen radio- ja televisiotoiminnan malli. Ylen julkisen palvelun ytimeen kuuluvat monipuoliset radio- ja televisiopalvelut kaikille suomalaisille. Riippumatta yleisön asuinpaikasta tai rahavaroista.
Julkisen palvelun tehtävän mukaan Yle edistää kansanvaltaa, kehittää kotimaista kulttuuria ja tukee sivistystä. Yle huolehtii hartausohjelmista, samoin ruotsinkielisen ja saamenkielisen kielivähemmistöjen ohjelmista. Poikkeusoloissa Yle hoitaa viranomaisten hätätiedotuksen.
Vaikka perheet eivät kokoonnukaan enää rituaalin tapaan yhdenlaisten uutisten ääreen, suomalaista yleisradiomallia kannattaa huoltaa ja helliä. Uudenlaisen mediamaksun maksajan on lupa odottaa televisiouutisista kriittisesti tutkittua ja olennaista tietoa, punnittua puhetta, ammattijournalistien työstämiä ahaa-elämyksiä. Vakavasti otettavia katseita.
Älytöntä menoa riittää halpatuotantokanaville. Jokaisen pitäisi tietää, että halvalla saa vain paskaa, eikä määrä takaa laatua.