Joki ja sen suisto saarineen ovat arvokkainta ja kauneinta Oulua. Siksi päätökset sen käytöstä pitää tehdä huolella. Yksi suiston keskeisistä kohteista on Kuusisaari, perinteinen tapahtuma-alue, jossa myös vesi ja muu luonto ovat läsnä.
Näkemys saaren käytöstä on Oulun päättäjilläkin ollut hakusessa. Toissa vuonna tekninen lautakunta oli jo luovuttamassa alueen kehittämisvastuuta yksityisille yrittäjille ilman sen syvempää pohdintaa. Tekninen keskus ehti puolestaan viime syksynä antaa Kuusisaaresta häädön kaupungin tunnetuimmalle rokkitapahtumalle, 20 000 ihmistä vetävälle Qstockille. Onneksi luottamusmiesjohto tuli väliin.
Nyt pohdinta Kuusisaaren kehittämisestä on järkevillä raiteilla. Alkuviikosta Oulun kesätapahtumien tilaratkaisuja pohtinut työryhmä teki saaren käytöstä esityksensä. Ryhmä esittää saaresta ympärivuotista tapahtumapuistoa. Perusteluna on muun muassa se, että Oulussa pitäisi olla useiden toimijoiden yhteisessä käytössä oleva alue. Kuusisaareen keskitetyt kesä- ja kulttuuritapahtumat voisivat vetää vuosittain 150 000 - 200 000 vierasta.
Jos Kuusisaaresta todella tulee nykyistä vilkkaampi toiminta-alue, on paikalle pystytettävä pysyviä rakenteita ja rakennuksia. Työryhmän ajatuksissa ne rakentaisi kaupunki, mutta itse toiminnasta vastaisi laajasti omistettu yhtiö. Mallin valinta on vain tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tärkeintä on, että asiat hoituvat, ja kaupunkia elävöittäviä tapahtumia syntyy.
Kuusisaaren väenkokousten ja festivaalien yhteydessä on aina puhuttu myös ongelmista. Niitä syntyy vastedeskin, esimerkiksi ääntä, liikennettä ja roskaantumista, ehkä muunkinlaisia häiriöitä. Plussien ja miinusten punninnassa niille ei pidä antaa kohtuutonta painoa. Keskellä kaupunkia asuvat eivät missään päin maailmaa voi edellyttää maalaiskirkonkylän rauhaa. Tapahtumat, väenpaljous, ruuhkat ja äänet yksinkertaisesti ovat osa kaupunkielämää.
Tietenkin tapahtumat pitää pyrkiä järjestämään esimerkiksi ympäristöä säästäen. Kuusisaaressa tämä koskee esimerkiksi puita, nurmikoita, rantoja ja vettä. Suurten tapahtumien yleisiä riesojahan ovat maan pinnan turmeltuminen ja valtava roskittuminen. Nämä ongelmat pitää pystyä minimoimaan.
Samoin pitää pyrkiä ottamaan huomioon myös niiden ihmisten elämä, jotka eivät tapahtumiin tule. Esimerkiksi äänekästä rokkia ei saaressa kuitenkaan soitettaisi vuoden tai vuorokauden ympäri. Häiriökeskittymää ei Kuusisaareen suunnitella vaan elämysten ja virkistymisen paikkaa.
paakirjoitus@kaleva.fi