Edes suomalaisten siirtyminen eläkkeelle ei nyt estä työttömyyden nousua. Yhteisöveron pudotuksen jälkeen yritysten on aika työntää investoinnit ja työllisyyden kasvu liikkeelle.
Talouskehitystä koskevat tiedot ovat viime päivinä olleet ristiriitaisia. Kiistaton huono kotimainen uutinen kuultiin tiistaina, kun uudet työttömyysluvut julkaistiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli helmikuussa 231 000. Se on 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli jo 8,7 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa puolestaan 291 000. Kasvua vuotta aiemmasta oli peräti 37 000.
Kausivaihtelusta puhdistettu työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli helmikuussa 68,7 prosenttia. Lukema ei anna aihetta riemuun. Ollaan kaukana hallitusohjelman tavoitteista nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja pudottaa työttömyysaste viiteen prosenttiin 2015:een mennessä.
Mutta eivät kaikki uutiset ole mustia. Oulussa Nokian matkapuhelinkehittäjien joukko on kutistunut rajusti, mutta samaan aikaan verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks suunnittelee tänä vuonna jopa 150 uuden työntekijän palkkaamista.
Suomalaisella ohjelmistoalalla menee hyvin. Alan yritysten liikevaihto on vuodessa kasvanut keskimäärin 12 prosenttia. Suomen sahateollisuudessa on selviä merkkejä paremmasta. Toimialaa nostavat nyt aallonpohjasta Yhdysvaltojen ja Kiinan suunnan kasvanut kysyntä. Suuret uhkakuvat tulevat lähinnä Euroopan taloudesta.
Vaikka Suomen talouteen vaikuttavat ratkaisevasti muun maailman tapahtumat, on vauhtia mahdollista polkea kotimaisillakin voimilla. Hallitus päätti kehysriihessä pudottaa yhteisöveron 20 prosenttiin, joka on elinkeinoelämälle poikkeuksellisen höveli kädenojennus. Nyt katseet sopiikin kääntää yrityksiin: uutisia työpaikkoja synnyttävistä päätöksistä odotetaan.
Tämä viesti oli myös Kauppalehdessä tiistaina haastatellulla Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtajalla Ilpo Kokkilalla. Hän kiitteli hallituksen ratkaisuja ja jatkoi: ”On firmojen vuoro näyttää nyt.”
Lausunto on velvoittava, ja siitä toivottavasti otetaan vaarin tuhansissa suomalaisyrityksissä. Kokkila sanoo odottavansa ennen kaikkea kehitystoimia ja investointeja. Yritysten isänmaallisuuteen vetoaminen ei nykymaailmassa suuremmin enää toimi, mutta toivottavasti edes mahdollisuus tehdä voittoa alemmilla veroilla.
Monia yrityksiä tuntuu valitettavasti jäytävän näkemys, että hyvät ajat eivät enää palaakaan. Voi toki olla, ettei neljän tai viiden prosentin kasvuun ihan pian päästä, mutta varmaa on, että tämäkin talouden notkahdus kääntyy vielä nousuksi.
Historia osoittaa, että talouden käänteiden ennustaminen on erityisen vaikeaa, ja sekä laskujen että nousujen jyrkkyys usein yllättää suhdanneprofeetat. Jos ja kun nousu tulee nykäisemällä, etulyöntiasemassa ovat ne yritykset, joilla tuotantokoneisto on kunnossa.
Jyrkkäänkin käänteeseen ylöspäin on Euroopassa ja Suomessa aineksia, sen verran paljon patoutuneita investointitarpeita on kertynyt vuonna 2008 alkaneiden talouden häiriöiden jälkeen.