Helsinki "Työministeriö voidaan lopettaa", ennakoi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston yliasiamies Aatto Prihti. Tilalle hän tarjoaa uudenlaista yksityistä työllistämismallia ja ehdottaa nuorille opettajiksi käden taitojen ikääntyviä mestareita.
Keskushallintoa ei tulevaisuuden työnjaossa tarvita, sillä työvoimaviranomaiset eivät pysty neuvottelemaan yritysten kanssa työkokonaisuuksista, Prihti arvioi.
"Työllisyyspolitiikka on ajateltava uudestaan, nykyisillä tavoilla ei onnistuta", yliasiamies sanoo ja vaatii uutta, ihmislähtöisempää työllisyyspolitiikkaa. "Me puhumme liikaa alueista, mutta katsomme liian vähän ihmisiä."
Jatkoa varten onkin selvitettävä, missä töitä oikein syntyy. Kyselyjen perusteella pelkästään Helsingin seudulla 150 suurta työnantajaa, yritystä, laitosta ja virastoa, aikoo ulkoistaa toimintoja.
Työtä yli rajojen
"Suomessa on paljon kasvupotentiaalia haja-asutusseuduilla. Ihmiset ovat siellä vaatimattomammissa töissä, kuin mihin heillä olisi edellytykset."
TE-keskukset pystyvät tekemään yhteistyötä ja selvittämään alueittain paitsi työvoiman saatavuutta myös sitä, minkälaista koulutusta jatkossa tarvitaan.
Jonkun täytyy kuitenkin vastata työn laadusta sekä siitä, että maailmalta haistetaan juuri oikeat kohdefirmat. Tällaisena pilottina toimii jo Nesenta Oy, jonka Sitra perusti joulun alla. Yritys tarjoaa uudenlaisen työnvälitysmallin, jossa työvoiman tarjontaa muokataan todellisen kysynnän mukaan. "Se täytyy vielä kansainvälistää."
Suomesta tienraivaaja
Aluepolitiikka ei tulevaisuudessa olekaan enää Suomen sisäistä, virastojen paikasta toiseen siirtämistä, Prihti arvioi. Laitosten sijaan siirretään tehtäviä, ne saattavat vaihtaa joustavasti maasta toiseenkin.
Tulevaisuudessa ei työnhankinnassa enää pitäydytä rajojen sisäpuolella, vaan on katsottava myös naapurimaihin tai Saksaan ja selvitettävä, minkälaisia töitä uusiin tilanteisiin joutuvat yritykset haluavat, Prihti kehottaa.
Esimerkiksi taloushallinnon tehtävät eivät vaadi erityistä kielitaitoa. Myös atk-työt sujuvat suomalaisilta alueilla yhtä hyvin kuin intialaisilta, minne töitä nykyään viedään.
"Se on uusi ulottuvuus", hän toteaa. "Täytyy aktivoitua hankkimaan työtä."
Suomella on hyvinkin edellytyksiä luoda alueilla työpaikkoja, tuloksia on nähty Sitran oppivat seutukunnat -hankkeessa: "Jos tämä voitaisiin hyödyntää, Suomen kasvu saataisiin pienemmällä joukolla paljon isommaksi."
Nyt tarvitaan lisää luovuutta. "Suomen pitäisi olla tässä kisassa tienraivaaja. Ettei vain katsota sivusta."
Taitotyö kunniaan
Kaikki tosin eivät ole kykeneviä tai halukkaita tietotyöhön, josta Nesentankin välityksessä on kyse, Prihti muistuttaa. "Ihan yhtä arvokasta on taitotyö."
Prihtin ajatuksena olisi värvätä niin nuorien kuin työttömienkin opettajiksi jatkossa vanhoja käden taitajia, jotka ovat lähdössä eläkkeelle. Mestareiden myötä uhkaa kadota paljon osaamista. Suomea kovistelee kuluvan vuosikymmenen aikana raju sukupolvenvaihdosaalto, joka koskettaa tuhansia erilaisia yrityksiä.
Tämä on nyt mahdollisuus, joka ei toistu, Prihti painottaa.
Noin 15 prosenttia nuorista tuntee jo peruskoulusta lähtien vetoa erilaisiin käden töihin tietokonemaailman sijaan. Silti on nuoria viime vuosikymmenet koulutettu pääasiassa "herrojen hommiin": "Monet syrjäytyvät, koska he eivät koulumaailmassa pärjää. Heidät pitäisi pelastaa."
Toisaalta taas on vain puuteollisuus viime aikoina onnistunut kohottamaan profiiliaan, etenkin Tekesin panostuksen ansiosta.
Työttömyyskortistojen tarjokkaista sopinee - rajoitettujen alueellisten tunnustelujen perusteella - 40 prosenttia välitettäviksi ja uudelleenkoulutettaviksi.
Oppilaan motivaatiota lisäisi se, jos hänelle luvattaisiin seniorilta vapautuva työpaikka. "Se vaatii oppisopimuskoulutuksen jalostamista", Prihti toteaa.
