EU-parlamentti teki viime kuun lopussa päätöksen, joka sekä ennen ratkaisua että vielä sen jälkeenkin on aiheuttanut poikkeuksellista liikehdintää ja tunnekuohuja. Parlamentin hyväksymä direktiivi koskee tekijänoikeuksia, jotka haluttiin päivittää nettiajan vaatimusten mukaisiksi.
Ankaran lobbauspaineen alla toiminut parlamentti päätti, että verkon niin sanottujen alustapalveluiden tulee vastedes hankkia tekijänoikeusluvat, kun ne tarjoavat yleisölle käyttäjiensä lataamia, kolmansien osapuolten tekemiä sisältöjä. Alustapalveluita ovat esimerkiksi Facebook, Google ja Youtube.
Miljardivoittoja tekevät firmat eivät tällä hetkellä maksa aineiston alkuperäisille tekijöille mitään tai vain hyvin vähän.
Uudistusta vastustettiin väittämällä, että se "rikkoisi netin", olisi sensuuria ja uhkaisi sananvapautta. Samoin sen sanottiin vievän nettimaailmaa taaksepäin.
Direktiivin on myös väitetty merkitsevän loppua niin sanotuille meemeille, nopeasti leviäville netti-ilmiöille kuten hupaisille kuville tai videoille. Tämä mahdollisuus on kuitenkin direktiivissä nimenomaan haluttu torjua.
Näiden uhkakuvien lisäksi direktiiviä moitittiin epäselväksi.
Kiinnostavasti direktiivin vastustuksessa toisensa löysivät nettiä hallitsevat yhdysvaltalaiset jättiyritykset ja osa eurooppalaista nuorisoa. Direktiivin EU-parlamentissa esitellyt saksalaismeppi Axel Voss syytti suoraan netin jättejä siitä, että ne ovat panneet liikkeelle disinformaatiota ja pyrkineet siten vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen.
Tuulesta temmattuihin uhkakuviin kuuluu muun muassa väite, että Youtuben toiminta voisi päättyä EU:n alueella.
Jotta tekijänoikeuksia ei vastedes rikottaisi, alustojen on ”parhaan kykynsä” mukaan selvitettävä aineistojensa julkaisemisen luvallisuus. Joissakin arvioissa on pidetty mahdollisena, että käyttöön tulisi ennakkosuodattimia, jotka taas ovat alttiita virheille.
On tietysti harmillista, jos direktiiviin jäi tulkinnanvaraisuutta. Kaikkiaan kyse on silti lainsäädännöstä, joka pyrkii palauttamaan nettiin sieltä jo osaksi kadonneen perinteisen moraalikäsityksen.
On vaikeaa pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa luovan työn tekijöiden materiaalilla kuten musiikilla, videoilla, journalistisella sisällöllä tai valokuvilla tehdään netissä voittoa niin, että alkuperäiset tekijät jäävät nuolemaan näppejään. Tekijänoikeuskorvaukset turvaavat sen, että luovaa aineistoa tehdään vastedeskin.
On outoa, että Suomi yhdessä neljän muun jäsenmaan kanssa nousi samaan kelkkaan suurten nettijättien kanssa ja vastusti lopullista direktiiviesitystä. Suomen meppien enemmistö sentään tuki oikeudenmukaisuutta lisäävää säädöstä.
Netin suuryrityksestä Google on paheksunut europarlamentin päätöstä. Sen sijaan Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on vihjannut. että Facebook saattaa ryhtyä maksamaan esimerkiksi käyttämästään uutismedioiden tuottamasta aineistosta. EU näytti asiassa nyt suuntaa muullekin maailmalle.