Lähes 40 vuotta suomalaisia viihdyttäneen Tapani Kansan uraan mahtuu niin paljon vaiheita, että niitä on turha yrittää listata yhdessä haastattelussa.
Tapani Kansa on herättänyt tunteita siitä lähtien, kun hän tarttui mikrofoniin Scandia-levy-yhtiön järjestämässä koelaulutilaisuudessa 1967. Silloin miehen karisman huomasi tuottaja-säveltäjä Jaakko Salo, myöhemmin Suomen kansa. Nyt Kansa on nimetty Iskelmä-Finlandia-ehdokkaaksi muiden viihdemusiikin konkarien kanssa.
-- Tämä kilpailu voi osaltaan nostaa kevyen musiikin arvostusta tässä maassa. Olen iloinen, että minunkin elämäntyöni on tässä yhteydessä huomioitu, kiittää Kansa kohteliaasti Espoon-kotinsa verannalla.
Muista ehdokkaista Kansa tyytyy toteamaan, että kaikki ovat varmasti paikkansa ansainneet. Suomalaisesta viihdemusiikista ja sen tilasta laulaja intoutuu puhumaan laajemmin. Kansa on samalla asialla kuin Iskelmä-Finlandia -- iskelmämusiikin arvonnousua on odoteltu niin kauan kuin iskelmä on Suomessa soinut.
Iskelmän puolesta
Tapani Kansa puhuu pitkään syrjäisen sijainnin, kielialueen pienuuden merkityksestä ja populaarikulttuurin arvostuksen puutteesta Suomessa. Viihdetaiteilijan työ on rankkaa. Se on epäsäännöllistä elämää, pienten tanssilavojen vetoisissa takahuoneissa odottelua.
Kansa uskoo satsanneensa uraansa taloudellisesti enemmän kuin yksikään toinen suomalainen artisti.
-- Olen työllistänyt paljon muusikoita. Käyttänyt levytyksissäni ja konserttikiertueillani isoja orkestereita.
Laulaja sanoo sen olleen eräänlaista luovaa hulluutta ja intohimoa musiikkiin.
Kansa on ylpeä tekemästään työstä. Laulaja on tulkinnut niin ikivihreitä iskelmiä, Eino Leinon tekstejä, Betonimylläreitä kuin argentiinalaista tangoa.
-- Olen kiitollinen, että olen saanut luonnonlahjana instrumentin, joka on mahdollistanut näin monipuolisen uran luomisen.
Menestysvuosien menetys
Menestysvuosien konserttikiertueittensa tunnelmaa Kansa kutsuu positiiviseksi joukkoterapiaksi.
-- Silloin todella tuntui, että pystyin antamaan jotakin ihmisille. Se yhteyden tunne oli niin voimakas.
Aina 1990-luvun loppuun mies oli tunnettu koko kansan Tapani Kansana. Sellaisen roolin henkisiä paineita lienee turha kuvailla. Kiertueet jäivät hetkeksi, kun Kansa sairastui vuonna 1998. Mielenterveysongelmistaan artisti on mielestään puhunut jo ihan tarpeeksi. Nyt hän voi hyvin, on voinut jo pitkään.
-- Mutta onhan selvää, että tällaiset asiat loivat epäluottamusta yleisön ja artistin välille. Luottamus on nyt kuitenkin rakentunut uudelleen.
Liikuttavia tasoja
Taiteellisen kunnianhimon Kansa myöntää hieman hiipuneen, mutta luovuus on yhä tallella. Uudet asiat tulevat, mutta valikoidummin. Niistä yksi on levy, joka on tarkoitus julkaista syksyllä. Tarkka julkaisuajankohta on vielä auki. Kansa on sanoittanut kaikki albumin kappaleet, sävellyksistä vastaa Kassu Halonen.
-- Osa teksteistä on hyvin henkilökohtaisia. Olen mielestäni löytänyt hyvin liikuttavia tasoja. Osa taas on rennompaa rupattelua muun muassa laulajan reissuista, Kansa naurahtaa.
Lokakuussa Kansa esiintyy Lauri Viidan syntymän 90-vuotisjuhlakonsertissa Tampere-Talossa. Tamperelaiskirjailijaan Kansa löytää lukuisia yhtymäkohtia. Kirjallisuutta ikänsä harrastanutta laulajaa puhuttelee erityisesti Viidan Mylly-runo, jossa Viita uskaltaa puhutella jumalaansa kuin vertaistaan.
-- Viidassa olen löytänyt sukulaissieluni.
