Yhdysvaltalaisten luottolukituslaitosten arviot Euroopan kriisimaiden tilasta hermostuttavat EU-päättäjät. Vaihtoehto ei kuitenkaan saa olla pään paneminen pensaaseen.
Onko vika kuumemittarissa, jos se näyttää potilaan olevan sairas? Tätä voi kysyä Euroopan päättäjiltä, jotka ovat kesästä lähtien hyökänneet kansainvälisiä luottoluokittajia vastaan ja vaatineet niiden toimien rajoittamista.
Luokittajien arviot Euroopan kriisimaiden kyvystä suoriutua veloistaan kun ovat olleet varsin murheellista luettavaa ja saattaneet koko maanosan sekaisin.
Kuume ei taida kuitenkaan poistua sillä, että kuumemittari rikotaan tai sitä ei suostuta käyttämään. Kokonaan toinen asia on, voidaanko luottoluokitusyritysten arvioihin luottaa täysin ja olisiko kehitettävissä parempia mittareita.
Sitä tosiasiaa eivät mitkään mittarit muuksi muuta, että useat Euroopan maat ovat niin pahasti velkaantuneet, ettei niiden tila kohene pelkällä mittareiden vaihdolla.
Vaihtoehtona ei voi olla pään paneminen pensaaseen vaaran uhatessa.
Luottoluokittajien olemassaolo lähtee sijoittajien tarpeesta saada tietoa sijoituskohteista. Sijoittajille on tärkeää tiedon luotettavuus, johon se voi päätöksensä nojata.
Kolme yhdysvaltalaisomisteista luottoluokitusyhtiötä -- Standard & Poor´s, Moody´s ja Fitch -- hallitsevat pitkälle kansainvälisiä markkinoita. Varsinkin nyt Eurooppaa ravisuttavan talouskriisin aikana on kyselty niiden puolueettomuuden perään.
Amerikkalaiset luottoluokittajat ovat pörssiyhtiöitä, joiden tärkein tehtävä on toimia muiden pörssiyhtiöiden tavoin eli tuottaa voittoa omistajilleen. Voiton tuottamisen ei ainakaan pitkällä tähtäimellä pitäisi onnistua, jos yritykset perustavat toimintansa kestämättömälle pohjalle.
Se, että juuri yhdysvaltalaiset luottoluokittajat hallitsevat markkinoita, selittyy pitkälti suuruuden ekonomialla. Ne ovat voimavaroiltaan niin mittavia yrityksiä, että ne kykenevät toimimaan kansainvälisesti; rakentamaan sellaisen järjestelmän, että pystyvät tekemään vaativaa luokittelua.
Sijoittajille yrityksen tunnettavuudella on merkitystä luotettavuutta punnittaessa. Kun luokittaja arvioi erilaisia sijoituskohteita, ovat sen tekemät luokitukset keskenään vertailukelpoisia. Tämän vuoksi nämä suuret luokittajat ovat saaneet vahvan aseman maailmanmitassa.
Jos asiaa tarkastellaan markkinoiden näkökulmasta ja herää epäilys, etteivät luokittajat toimi oikein, luulisi sen kostautuvan niille itselleen pian.
Vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä luottoluokittajat saivat pyyhkeitä siitä, etteivät osanneet arvioida siihen johtanutta tilannetta oikein.
Ilmeisesti tämä on tehnyt ne jopa ylivarovaiseksi ja pannut antamaan varoituksia ehkä liiankin herkästi.
Talouden tosiasiat eivät poistu sillä, että luottoluokitus kielletään tai sitä rajoitetaan. Se ei tee Kreikan eikä muidenkaan Euroopan kriisimaiden taloudesta yhtään sen terveempää.
Mikään ei estä EU:ta kehittämästä puolueetonta luokitussysteemiä. Mutta sekin on tehtävä sellaiseksi, että se kestää kriittisen tarkastelun.