Kompromissihaluinen Kreikka joutui kovaan prässiin lauantaina euroryhmän kokouksessa, jossa oli määrä päättää maan jatkotuen kohtalosta.
Kreikka kohtasi Brysselissä syvän luottamuspulan, joka vie pohjaa maan hallituksen lupaamilta talousuudistuksilta. Päätös Kreikan jatkotuesta koettelee sekä lainoittajien että Suomen päättäjien yhtenäisyyttä.
Suomen hallitus pusersi kantaansa tiukalla aikataululla samaan aikaan, kun euromaiden kokous oli jo käynnissä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) osallistui eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen puhelimitse Brysselistä ja kieltäytyi poikkeuksellisesti kommentoimasta tilannetta viestimille EU-kokoukseen mennessään.
Valtioneuvoston kanslian mukaan Suomen kanta Kreikan jatkotukeen salattiin neuvottelutaktisista syistä. Euromaiden valtiovarainministereiden odotettiin päättävän illan aikana, voidaanko neuvottelut Kreikan kolmannesta tukipaketista aloittaa. Kreikka on pyytänyt kolmivuotista tukiohjelmaa Euroopan kriisirahastosta EVM:stä. Lainoittajien mukaan tukipaketin suuruus olisi noin 75 miljardia euroa.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ennakoi kokouksesta vaikeaa.
– Luottamus on iso kysymys: voimmeko luottaa siihen, että Kreikan hallitus tekee mitä lupaa tulevina viikkoina, kuukausina ja vuosina? hän kysyi kokouspaikalla.
Kansanäänestyskortti ei toiminut
Kreikan kansanäänestys tärveli pahoin pääministeri Alexis Tsiprasin uskottavuuden lainoittajien silmissä. Tsipras lupaa nyt sitoutua uudistuksiin, joista hän ja enemmistö kreikkalaisista sanoutuivat äänestyksessä irti.
Tsiprasin u-käännös viittaa siihen, että kansanäänestyskortti ei toiminut hänen toivomallaan tavalla. Pääministeri todennäköisesti laski sen varaan, että kansanäänestysilmoitus tarjoaa hänelle lisää myönnytyksiä. Kun näin ei käynyt, Tsipras joutui nielemään aiemmat ehdot estääkseen maan pankkien romahtamisen ja siitä seuraavan kaaoksen.
Aiemmat ehdot eivät kuitenkaan enää riitä, sillä nyt pöydällä on päätös kokonaan uudesta tukihohjelmasta. Edellinen umpeutui Tsiprasin kansanäänestysilmoituksen takia.
Euroryhmän kokouksen alla lainoittajien välillä oli selviä näkemyseroja siitä, onko tukineuvottelujen aloittamiseen edellytyksiä.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble jatkoi tuttuun tapaansa skeptisellä linjalla. Suomi, Baltian maat ja Slovakia ovat noudatelleet Saksan näkemyksiä.
Saksa ja Ranska eri linjoilla
Avainkysymys neuvotteluissa on se, miten vahvasti Kreikan hallitus pitää kiinni vaatimuksestaan saada velkahelpotuksia. Epäluottamusta syvensi entisestään se, että velkahelpotuksia koskeva kohta näytti sisältyvän vain kreikankieliseen uudistussuunnitelmaan. Englanninkielisissä papereissa asiaa ei mainittu.
Suomi on Saksan tavoin kieltäytynyt neuvottelemasta velkahelpotuksista ennen kuin Kreikka on pannut lupaamiaan uudistuksia toimeen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF taas pitää velkajärjestelyä ehtona sille, että Kreikkaa voidaan vastedes lainoittaa. Myös Ranska on valmis keskustelemaan velkahelpotuksista, sillä maa haluaa saada tukineuvottelut uudelleen käyntiin.
Saksan ja Ranskan välinen ristiriita on pantu merkille Kreikassa. Maan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis arvioi näkemyseroa pisteliäästi brittilehti Guardianissa.
– Saksan valtiovarainministeri (Schäuble) haluaa työntää Kreikan ulos yhteisvaluutasta, jotta hän voisi istuttaa jumalan pelon ranskalaisiin ja saisi heidät hyväksymään kuriin perustuvan mallin euroalueesta.