Alueellisen ammattiyhdistystoiminnan toimintaympäristö etenkin julkisella sektorilla on muuttumassa. Tähän asti julkisen puolen työnantajana on useimmissa tapauksissa ollut yksittäinen kunta. Seutuyhteistyön lisääntyminen muuttaa tilannetta. Jatkossa neuvottelupöydän toisella puolella on yhä useammin ylikunnallinen organisaatio.
Tähän saakka työntekijöiden edunvalvontaa on hoidettu pitkälle paikallisella tasolla. Muun muassa luottamushenkilöt ovat olleet kuntakohtaisia. Nyt edunvalvonta on muutoksen edessä, STTK:n Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja ja Kunnallisvirkamiesliiton pääluottamusmies Kaisu Paananen sanoo.
"Esimerkiksi palo- ja pelastustoimi on laajentunut Pohjois-Pohjanmaalla 18 kunnan alueelle ja päätyönantajana on Oulun kaupunki. Kun järjestäytyminen on ollut aiemmin pääsääntöisesti kuntakohtaista, jossa kaikki järjestöpalvelut ovat lähellä, nyt pääpaikka voi olla satojen kilometrien päässä", Paananen kuvailee.
Paikallinen sopiminen
lisääntyy
Oma lukunsa on Kainuun hallintokokeilumalli, jossa kunnat lyövät hynttyyt yhteen melkeinpä kaikilla tasoilla.
Myös yksittäisillä kunnilla on uusia palvelutuotantomalleja. Seutukunnallisesti palveluja tuottamaan on jo ainakin etelässä perustettu osakeyhtiöitä.
Ulkoistaminen on myös tapa hoitaa palvelutuotantoa.
Järjestöille se tietää uutta työsarkaa. Aina ei ole edes itsestään selvää, kuka on työnantaja, ja mitkä ovat työehdot.
"Muutoksessa asioihin pitää päästä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa etenkin silloin kun kyseessä ovat jäsenistön palvelusuhteen ehdot ja palvelussuhdeturva, käytännössä siis työpaikat", Paananen korostaa ja huomauttaa, että kyse on ay-kentälle uudesta, vielä hahmottelemattomasta vyöhykkeestä.
Ammattiyhdistysliike ei silti halua olla kantona kaskessa kun uusia järjestelyjä tehdään.
"Liian äkkipikaisella vauhdilla ei kuitenkaan pidä mennä tilanteeseen, josta ei ole paluuta", Paananen viestittää henkilöstön aseman tai työehtojen mahdolliseen heikennykseen viitaten. Paananen korostaa tiedonkulun tärkeyttä muutosprosessissa. Kun ay-väki on mukana luomassa uusia rakenteita, tieto kulkee työntekijäportaaseen reaaliajassa. Se helpottaa sopeutumista,
"Työnantaja on silti tiedonsaannin kannalta avainasemassa", Paananen muistuttaa.
Toimintaympäristön muutoksen ohella paikallinen sopiminen lisääntyy vääjäämättä, aluesihteeri Teuvo Siikaluoma Kunnallisvirkamiesliiton Oulun aluetoimistosta sanoo. Siikaluoma korostaa, ettei aluetasolle painottuvaa edunvalvontaa voida hoitaa Helsingistä käsin.
Uudet haasteet merkitsevät luottamushenkilöiden aseman korostumista. Jatkossa he voivat olla neuvottelemassa jopa palkoista.
"He nousevat entistä isompaan rooliin, kun asiat kasvavat ja paikallinen sopiminen ja päätöksenteko lisääntyvät. On tärkeää, että pöydän molemmilta puolilta löytyy yhtä kova ammattitaito sopia asioista", Siikaluoma painottaa.
Luottamushenkilöitä pitää Siikaluoman mukaan perehdyttää hyvin uuteen toimintaympäristöön.
"Koulutus on avainasemassa, pitää valmentaa luottamushenkilöitä siihen, mitä esimerkiksi paikallinen sopiminen vaatii." Siikaluoman mukaan KVL:ää ei sen suhteen ainakaan "yllätetä housut kintuissa" vaan tulevaan on jo ehditty varautua.
Siikaluoma epäilee, että edessä oleva murroskausi saattaa houkuttaa työnantajaleiriä hyötymään tilanteesta työntekijöiden kustannuksella.
"Niin ei saa päästä käymään edes vahingossa", Siikaluoma viestittää.
Organisaatiot
tarkasteluun
Muutos toimintaympäristössä tuo myös ay-liikkeen alueellisen organisoinnin tarkasteluun. Siikaluoma arvelee, että painopiste tulee olemaan juuri luottamushenkilöiden roolin kasvun puolella.
"Toivottavaa on, että myös toimistoihin saataisiin lisää henkilöresursseja, mutta se ei välttämättä ole realistista."
Tarkastelu on Siikaluoman mielestä hyvä ulottaa myös järjestörakenteisiin. Hän arvelee, että esimerkiksi Kainuussa tulee eteen keskustelu siitä, hoidetaanko asioitayksittäisten yhdistysten tasolla, vai perustetaanko yksi isompi yhteistyöjärjestö.
Kainuussa pyritään siihen, että ainakin isommilla järjestöillä, kuten KVL:lla ja Tehyllä, olisi päätoimiset luottamusmiehet.
Alueellistuminen tietää Siikaluoman mukaan myös yhteistoimintalain merkityksen kasvua. Ay-liikkeen toiveissa on, että melko hampaattomana pidetylle yt:lle määriteltäisiin voimakkaampi status, jossa sanotaan tarkasti miten asioita pitää hoitaa.
Se antaisi Teuvo Siikaluoman mukaan pontta alueelliselle edunvalvonnalle.