Luottamushenkilöiden määrä kunnissa on vähentynyt reilulla 3 000:lla vuosien 1993-2001 aikana. Määrän väheneminen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että lautakuntapaikkoja on karsittu. Kehitys juontaa juurensa jo 1980-luvun loppuun, jolloin Suomessa aloitettiin vapaakuntakokeilu. Sen ideana oli, että kunnat saivat vapaasti päättää luottamushenkilöorganisaationsa rakenteesta.
Kuntien luottamushenkilöiden määrää on tutkittu KuntaSuomi 2004 -tutkimuksessa. Tutkimuksen tekijä tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että lautakuntien karsinnalla on haluttu päästä tehokkaampaan päätöksentekoon.
"Kunnissa on lautakuntia nykyisin keskimäärin kuusi. Lautakuntia on yhdistetty ja koottu isommiksi kokonaisuuksiksi. Karsintalistalla ovat olleet esimerkiksi loma-, majoitus-, satama- ja henkilöstölautakunnat. Eniten lautakuntia on yhä yhdyskuntapalvelun alalla."
Lautakuntien määrä kasvaa yleensä kunnan koon mukaan, pienet kunnat pärjäävät kahdella lautakunnalla, mutta esimerkiksi Helsingissä niitä on 18. Myös kaksikielisyys lisää lautakuntien määrää.
Pekola-Sjöblom pitää mielenkiintoisena, että kuntien rahoista leijonan osan vievässä sosiaali- ja terveydenhuollossa pärjätään yleensä yhdellä lautakunnalla. Sen sijaan esimerkiksi opetuksen ja kulttuurin alalla on lautakuntia suhteessa yli puolet enemmän kuin sosiaali- ja terveyspuolella.