Lahti Valtaosa kansalaisista hy-väksyy poliisilta väärän tiedon antamisen ääritilanteissa.
Suomalaisten ylivoimainen enemmistö, 82 prosenttia, hyväksyy sen, että poliisi antaa julkisuuteen väärää tietoa ääritilanteissa, kuten taannoisen sieppausdraaman yhteydessä.
Tämä käy ilmi Kalevan ja neljän muun maakuntalehden kyselystä, jonka Taloustutkimus toteutti alkuviikosta. Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta suomalaista.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tutkimustulos osoittaa kiistatta, että kansalaisten luottamus poliisiin on säilynyt hätävalheista huolimatta.
"Luvut kertovat myös, että ihmiset näkevät äärimmäisten yksittäistapausten yli luottamusta punnitessaan. Mutta vaikka kansalaisten luottamus on näin vahva, poliisin on muistettava, ettei se ole itsestäänselvyys, vaan se voidaan menettää nopeastikin."
Paatero sanoo, että koska yleinen luottamus on poliisille välttämätön, sen ylläpitäminen kuuluu viranomaisten ykköstehtäviin.
"Poliisi ei saa missään tapauksessa päästää tilannetta siihen, että ihmiset rupeaisivat pohtimaan, mahtaako poliisi tälläkään kertaa kertoa totuutta."
Uhria suojeltiin
Poliisi valehteli tietoisesti selvitellessään Herlinien sukuun kuuluvan naisen sieppausta kuukauden päivät sitten. Väärät tiedot koskivat Turun ja Helsingin välisen ilmatilan rajoitusta sekä Turusta parkkihallista löytyneiden lunnasrahojen taustoja.
Paateron mukaan periaatteena on, että tarvittaessa poliisi vaikenee, mutta ei valehtele. Tässä tapauksessa periaatteesta oli tingittävä.
"Eräät alan ammattilaiset tiesivät ilmatilan sulkemisesta. Tieto levisi, ja asiaa ruvettiin laajemmin ihmettelemään. Silloin annettiin virheellistä tietoa sieppaajaa varten, siepatun suojelemiseksi", Paatero kertoo.
"Myös parkkihallin seteleistä meni tieto julkisuuteen, ja poliisin täytyi siitä jotain sanoa. Poliisi ei voinut ilmaista tietävänsä, että rahat liittyvät sieppaukseen, koska uhri ei vielä silloin ollut turvassa."
Paatero katsoo, että molemmissa tilanteissa poliisi teki ratkaisunsa pakon edessä.
Avoimuus perustana
Poliisin työssä ei ole Paateron mielestä vaaraa ajautumisesta eräänlaiselle harmaalle alueelle, jolla julkisuuteen kerrotun toden ja valheen raja hämärtyisi.
"Tapauksia, joissa poliisi on antanut väärää tietoa, on vähän. Kun sellaista tapahtuu, on oltava ihmishengestä kysymys, ja vain siitä."
Toukokuussa valmistui esitys poliisin toimivaltuuksia koskevien lakien osittaiseksi uudistamiseksi.
Tähän hankkeeseen ei Paateron mukaan liity sellaisia valtuuksien lisäyksiä, jotka laajentaisivat poliisin yleistä oikeutta hätävalheiden käyttöön.
"Kyllä nämä asiat harkitaan aina tapauskohtaisesti. Harkinta perustuu operaation johdon kokonaisarvioon tilanteesta, niin kuin tapahtui sieppauksen yhteydessäkin."
"Poliisin lähtökohtana on vastedeskin avoimuus. Kaikki se tiedotetaan, mikä vain voidaan tiedottaa", Paatero lupaa.