Kolumni

Luot­ta­mus on Suo­mel­le vahva pääoma – on meistä kiinni, mil­lai­sia pe­ri­aat­tei­ta ha­luam­me viedä eteen­päin

Olin hiljattain käymässä Etelä-Amerikassa. Matkan aikana keskustelin laajasti eri maiden päättäjien, viranomaisten ja yrittäjien kanssa digitalisaatiosta ja sen turvallisuudesta.

Olin hiljattain käymässä Etelä-Amerikassa. Matkan aikana keskustelin laajasti eri maiden päättäjien, viranomaisten ja yrittäjien kanssa digitalisaatiosta ja sen turvallisuudesta. Turvallisuuden sijaan keskustelu kääntyi usein luottamukseen. Kehen ja mihin voi digitaalisissa turvallisuusratkaisuissa luottaa? Mistä maasta tuotteet ja palvelut ovat peräisin, mikä on kyseisen maan lainsäädäntö sekä laajemmat poliittiset tavoitteet?

Tällöin oli mukava sanoa tulevansa Suomesta. Meihin luotetaan. Luottamus on Suomelle merkittävä etu ja arvokas aineeton pääoma, ja siitä on meidän osattava myös pitää hyvää huolta.

Elämme parhaillaan melkoisten muutosten keskellä erityisesti teknologian kehityksessä. Teknologia ja sen kehitys muokkaavat maailmaamme ja maailmankuvaamme peruuttamattomasti. Kehitys kiihtyy ja eriytyy: se, mikä meistä monen nuoruudessa oli ATK ja internet, on nyt IoT:ta, sovelluskehitystä, kryptoanalyysia, mobiilioptimointia, pilveä ja lukuisia muita termejä. Teknologia on läsnä kaikkialla arjessamme, eikä se ole vähenemässä. Päinvastoin.

Kaiken internet (Internet of Everything, IoE), yhteydet ja datan määrä tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti. Näin ollen myös tarve ja kyky datan analyysille kasvavat. Tiedon määrä lisääntyy ja parantaa elämänlaatua. Kaikki tullaan yhdistämään internetiin ja kaikesta kerätään dataa.

Robotisaatio, keinoäly, virtuaalitodellisuus ja bioteknologia laajentavat kukin kehittyessään teknologiarajapintojen merkitystä ja synnyttävät samalla uusia rajapintoja. Tällaisten kehityskulkujen ennakointi on vaikeaa, mutta juuri siksi niin korvaamattoman tärkeää. Samanaikaisesti maailma muuttuu koko ajan entistä epävakaammaksi ja kompleksisemmaksi.

Koska kaikki on yhteydessä toisiinsa ja yhteyksien määrä kasvaa, keskinäisriippuvuudetkin kasvavat ja muuttuvat kompleksisemmiksi. Joudumme hyväksymään sen, että emme voi ennakoida kaikkea, vaan myös yllätyksiä seuraa väistämättä. Yksi luottamuksen periaatteista onkin, että kykenee sietämään epävarmuutta. Pyrkimyksessämme ymmärtää joudumme hyväksymään myös sen, että epävakaus lisääntyy. Jopa turvallisuuden käsite on pirstaloitunut ja muuttunut tutuista tai selkeistä kysymyksistä monimutkaisiksi, eri yhteyksissä erilaisia sisältöjä saavaksi hybridiksi.

Edes sään ennustaminen ei enää onnistu: ilmastonmuutos ja sen moniulotteisuus saa meidät epäilemään, seuraako kesää syksy ja syksyä talvi enää tulevaisuudessa. Seurauksiakaan emme tiedä tarkasti.

Juuri tässä ajan hetkessä peräänkuulutetaan yhä vahvemmin luottamuksen perään. Suurvallat ja globaalit teknologiajätit ovat digitaalisessa kehityksessä yhä voimakkaimpia toimijoita, joilla on omat motiivinsa. Näitä motiiveja nyt yhä vahvemmin epäillään ja kyseenalaistetaan. Mihin Facebook käyttää minusta kerättävää dataa tai onko kiinalaisissa matkapuhelimissa takaportteja vakoiluun?

Läpinäkyvyyden, rehellisyyden ja luottamuksen merkitys korostuvat. Kun maailma lepää datan ja yhä monimuotoistuvien yhteyksien varassa, tarvitsemme entistä kipeämmin selkeyttä, luotettavuutta ja yksinkertaisuutta. Tähän on maailmalla nyt kasvava kysyntä, mikä on suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus. Tätä kannattaakin hyödyntää, oululaislähtöisessä Tosiboxissa haluamme helpottaa arkea tarjoamalla laadukkaita ja yksinkertaisia ratkaisuja, joiden luotettavuudesta ja turvallisuudesta emme koskaan tingi.

On kiinni meistä itsestämme, millaisia periaatteita ja toimintamalleja haluamme viedä eteenpäin nyt ja tuleville sukupolville. Näitä valintoja teknologiat eivät voi, eivätkä saa tehdä puolestamme, sillä kyse on meistä ihmisistä ja meidän omista eettisistä valinnoistamme.

Megatrendejä luodaten vuoteen 2030 Andrew Winston antaa hyviä neuvoja. Meidän tulisi hyväksyä yhä lisääntyvä läpinäkyvyys, koska emme voi sille mitään. Lisäksi ihmiset tulee pitää kaiken toiminnan keskiössä niin liiketoiminnassa kuin johtamisessa. Koskettavin on Winstonin neuvo siitä, että meidän tulee kuunnella seuraavaa sukupolvea. Heiltä näemme, millaisen maailman he haluavat itselleen. Laajan nuorisotutkimuksemme mukaan juuri luottamus on suomalaisille nuorille keskeisin asia – luottamus kanssaihmisiin, oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan ja teknologiaan. Tulevaisuus on hyvissä käsissä.

Suomea ei turhaan arvioida maailman kärkimaaksi luottamusyhteiskuntana. Tätä kannattaa nyt korostaa ja edistää kansainvälisesti. Ja samalla muistaa, että jos emme toimi luottamuksemme mukaisesti, niin luottamuksen voi menettää nopeasti ja sitä on vaikea saada takaisin. Kuten professori Kirsimarja Blomqvist on todennut, suomalaisille luottamus on erinomainen mahdollisuus rakentaa pitkäkestoista ja vaikeasti jäljitettävää kilpailuetua.

Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.