Hailuotolainen taiteilija Anni Rapinoja sanoo uusjakoon liittyvien metsäteiden suunnittelun ja toteutuksen vähättelevän saaren herkkää ja arvokasta luontoa. Uusjaon seurauksena luotoon rakennetaan noin 100 kilometriä uusia metsäteitä. Osa niistä on jo rakennettu ja osa on rakenteilla.
Tiet sivuavat suojelualueita tai kulkevat niiden läpi useamman kymmenen kilometrin matkalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimuksesta tiestön suunnitellut maakunnan metsäkeskus joutui luopumaan kahdesta Natura-aluetta sivuavasta ja leikkaavasta tiehaarasta.
Hailuodon luonnonsuojelyhdistystä uusjaon toteutuksen seurantaryhmässä edustava Rapinoja sanoo kuitenkin, että rajoitukset eivät riitä.
"Tiesuunnitelmat perustuvat yleisiin standardeihin eivätkä ota huomioon Hailuodon luonnon erityispiirteitä. Ne eivät myöskään turvaa ja lisää metsien monikäyttöä", hän sanoo.
Rapinoja pelkää että karkealla murskeella päällystettäviksi suunnitelluilla teillä pyöräily ja jopa henkilöautolla ajo on mahdotonta.
"Niillä voivat huristella ainoastaan tukkirekat. Kaikki tapahtuu vain ja ainoastaan talouden ehdoilla", hän sanoo.
Sitäkään luodossa ei ymmärretä, miksi tiealueiden leveydeksi on kaavailtu 12 metriä, kun vähempikin riittäisi. Samaan asiaan on puuttunut myös ympäristökeskus. Sen mielestä leveys voi vaihdella eri tieosuuksilla siten että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähiin.
Uusia metsäteitä on tarkoitus rakentaa myös kunnassa hyväksytyn ja kartalle piirretyn retkeilyreitistön päälle. Rapinojan mielestä tämä on ristiriidassa matkailun kehittämisen kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Piisilä vastaa Rapinojan arvosteluun toteamalla, että teiden päällysrakenteessa otetaan huomioon niiden monikäyttö.
"Tiet palvelevat ensisijaisesti metsäliikennettä, mutta niillä voi myös pyöräillä. Tiet päällystetään erivahvuisella murskeella", Piisilä sanoo.
Teiden rakentamisessa otetaan hänen mielestään muutenkin huomioon ympäristökeskuksen ja myös kehittämiskeskus Tapion suositukset.