Pikavipit ovat olleet alkuvuoden kuuma puheenaihe. Viimeksi maanantaina Savon Sanomat kertoi, että maksamattomat pikavipit ovat alkaneet vyöryä myös käräjäoikeuksien riesaksi. Käräjäoikeuksien käsittelyyn saapui viime vuonna ennätysmäärä eli noin 194 000 velkomusasiaa, mikä oli noin 40 000 juttua toissavuotista enemmän. Oikeusministeriön mukaan juttumäärän kasvun takana ovat nimenomaan maksamattomat pikaluotot.
Viime kuussa puolestaan tietosuojalautakunta antoi lausunnon, jonka mukaan pelkkä henkilötunnus, puhelinnumero ja osoite eivät riitä tunnistamaan lainanhakijaa luotettavasti. Lausunto liittyi yhden pikaluottoja myöntävän yhtiön toimintaan, mutta sen on arvioitu velvoittavan myös muita pikavippifirmoja kehittämään asiakkaan tunnistamisen menettelytapoja.
Kaikkiaan Suomessa toimii kuutisenkymmentä yritystä, jotka myöntävät muutamien satojen eurojen lainoja pelkällä tekstiviestillä tai internethakemuksella.
Pikavippiasiat jos mitkä liittyvät vastuulliseen luottomyyntiin, ja tätä aihepiiriä käsiteltiin Intrum Justitian luotonhallintaseminaarissa Oulussa tiistaina. Seminaariin osallistui noin 40 alueen yrityselämän tai julkisyhteisön edustajaa.
Konsultti Ari Kämäri AK-Asianohjauskonsultointi Oy:stä myönsi, että pikavippeihin liittyy pulmia. "Tilanne on kuitenkin lähtenyt kehittymään tietosuojalautakunnan äskettäisen lausunnon jälkeen", hän arvioi.
Vastuullista luotonantoa ylipäätän on pohdiskeltu viime vuosina taajaan, eikä vain Suomessa. Esimerkiksi EU:ssa vastikään annettuun kulutusluottodirektiiviin sisältyy vastuullisen luotonannon periaate.
"Vastuullisessa luotonmyynnissä on kyse siitä, että luotonmyöntäjän täytyisi harkita muun muassa sitä, kenelle, mitä ja miten luottoa myönnetään", Kämäri sanoo.
Kämäri itse toivoisi, että myös Suomeen saataisiin useassa muussa Euroopan maassa käytössä oleva positiivinen luottotietorekisteri.
Positiivisen luottorekisterin ideana on koota yhteen tiedot kotitalouden kaikista veloista, ja sen avulla luotonantaja voisi varmistaa lainanhakijan takaisinmaksukyvyn nykyistä paremmin, Kämäri arvioi.
Suomen viranomaiset eivät ole toistaiseksi lämmenneet idealle, sillä sen on arvioitu muun muassa heikentävän yksilön tietosuojaa.
Häiriörekisteristä pois
entistä nopeammin
Tällä haavaa Suomessa kootaan vain negatiivista luottotietorekisteriä maksuhäiriöistä.
Viime vuoden lopussa voimaan tullut uusi luottotietolaki lyhentää yleisimpien maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikaa vuodella. Luottotietorekisteriä pitävä Suomen Asiakastieto arvioi tuoreeltaan, että maksuhäiriöiden määrä saattaisi tästä syystä kasvaa.
Lakimies Minna Kohonen Intrum Justitian lakiasiaintoimisto Lainvoimasta sitä vastoin toivoo, että laki pikemminkin kannustaisi ihmisiä maksamaan laskunsa ajoissa.
Siirtymäaikaa lailla on marraskuun alkuun asti. Toistaiseksi lain käytännön vaikutuksista on vaikea sanoa yhtään mitään, Kohonen myöntää.