Luo­tet­ta­vuus on kaiken perusta – kou­lu­jen Sa­no­ma­leh­ti­vii­kol­la poh­di­taan me­dia­etiik­kaa

Koulujen Sanomalehtiviikolla pureudutaan mediaetiikkaan. Kalevan toimittaja Liisa Laine etsii taustatietoja useista eri lähteistä.

Kalevan toimittaja Liisa Laine etsii taustatietoja useista eri lähteistä.
Kalevan toimittaja Liisa Laine etsii taustatietoja useista eri lähteistä.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Koulujen Sanomalehtiviikolla pureudutaan mediaetiikkaan. Kalevan toimittaja Liisa Laine etsii taustatietoja useista eri lähteistä. Pajunköyden syöttämisestä Laineella on kirvelevä muisto.

Kouluissa ja oppilaitoksissa vietetään tällä viikolla Sanomalehtiviikkoa. Viikolla pureudutaan mediaetiikkaan teemalla Sinulla on oikeus tietää.

Kalevan toimittaja Liisa Laine kertoo, mistä aineksista syntyy luotettava uutinen.

Kuka olet ja mitä teet Kalevassa?

- Olen Liisa Laine, Kalevan toimittaja jo yli 40 vuoden ajan. Viimeiset reilut kymmenen vuotta olen ollut kaupunkitoimittajana eli keskittynyt Oulua koskeviin asioihin. Olen yrittänyt avata lukijoille, mistä on kysymys suurissa ja pienemmissäkin rakennushankkeissa, kaavasuunnitelmissa, koulujen ja terveyspalvelujen muutoksissa sekä monenlaisissa muissa vireillä olevissa asioissa. Aiheet vaihtelevat suuresti ja välillä tulee ristipistoja melko kauas kaupunkiasioista.

Kun teet uutisen, mistä kaivat tietosi?

- Riippuu hyvin paljon uutisesta. Parasta olisi, jos löytyisi haastateltava, jota asia henkilökohtaisesti koskee tai joka siitä muuten parhaiten tietää. Jutun kokokin ratkaisee. Jos aihe liittyy johonkin kaupungin tarjoamaan palveluun, asiasta vastaavalta virkamieheltä voi tarkistaa faktoja ja kysyä selitystä, miksi asiat ovat niin kuin ovat.

- Erikoisalastani johtuen haastateltavina ovat usein myös poliitikot, varsinkin jos juttu koskee asiaa, josta ollaan tekemässä poliittinen päätös valtuustossa. Käytännössä voin kuitenkin haastatella ketä tahansa, jota asia koskee tai jonka voin kuvitella siitä jotain tietävän.

- Henkilöiden lisäksi tietoja kaivetaan myös papereista, esimerkiksi kaupungin päättävien elinten, kaupunginhallituksen, valtuuston ja erilaisten lautakuntien pöytäkirjoista ja esityslistoista.

Mitkä seikat vaikuttavat lähteiden sekä haastateltavien valintaan?

- Lähteiden ja haastateltavien valintaan vaikuttaa kokemus, vaisto ja sattuma. Jos tiedän, että joltakin henkilöltä saan luotettavaa tietoa, soitan hänelle. Yritän kuitenkin saada erilaisia näkemyksiä asioista.

- Jos kyseessä on oma aiheeni, joka perustuu johonkin itse näkemääni, kuulemaani tai kokemaani, haastateltava löytyy usein samassa yhteydessä. Kuunnellessani tai lukiessani muiden viestimien juttuja painan mieleeni "hyviä haastateltavia" eli ihmisiä, joilla on sana hallussaan tai jotka tuntuvat tietävän, mistä puhuvat.

- Aina haastateltavia ei siis ole sovittu ja mietitty etukäteen. Lähteissä ratkaisee luotettavuus. Tämä asia arvioidaan joka kerta erikseen.

Miten tarkistat juttusi faktat?

- Kuuluu ammattitaitoon tarkistaa asioita. Kuulopuheiden ja huhujen perusteella juttuja ei tehdä. Haastateltavan nimen kirjoitusasu ja titteli on syytä tarkistaa joka kerta. Jos jutussa esiintyy lukuja, ne voi tarkistaa vaikka googlettamalla jostain luotettavasta lähteestä. Tilastokeskus on aika hyvä, samoin eri tahojen omat nettisivut, kun kyse on niiden tiedoista.

- Läheskään aina asioissa ei ole yhtä totuutta, ja mielestäni erilaisten näkemysten tulee näkyä, vaikka se "vesittäisikin" juttua.

Onko olemassa aiheita, mistä et saa kirjoittaa?

- Koko urani aikana juttujani ei ole koskaan hyllytetty, mutta kylläkin muutaman kerran pyydetty muotoilemaan jokin kohta uudestaan "lievemmin" tai lyhentämään oleellisesti. Koen, että voin pitkälle vaikuttaa itse, mistä aiheista kirjoitan, vaikka ideoita tuleekin koko ajan uutistuottajilta ja muilta työkavereilta.

– Omat ideat ovat tietysti aina mieluisimpia, mutta sen mukaan mennään, mikä on päivän uutistilanne ja tarve.

Saako haastateltava lukea juttusi ennen sen ilmestymistä?

- Saa. Haastateltavalla on oikeus lukea oma osuutensa ja minustakin on parempi korjata virheet ennen jutun ilmestymistä kuin sen jälkeen.

Mitkä periaatteet ohjaavat työtäsi?

- Journalistin ohjeet tietenkin kaiken taustalla. Yritän olla oikeudenmukainen.

Jos lehdessä julkaistussa uutisessasi on virhe, miten toimit?

- Minusta virhe pitää mukisematta korjata. Jutussa olevasta asiavirheestä tehdään oikaisu, ja oikaisu julkaistaan niin lehdessä kuin Kalevan verkossa.

Onko sinua yritetty painostaa, lahjoa tai onko sinulle syötetty pajunköyttä?

- On. Kaikkea noita. Myös uhkailua on ollut. Pajunköyden syöttämisestä kirvelevä esimerkki on tapaus, jossa asiantuntijaksi esittäytynyt henkilö osoittautui jälkeenpäin itse juuri sellaiseksi, jollaisen toimintaa jutussa kritisoin. Hänen lausuntonsa ja asiansa oli ihan ok, mutta en olisi käyttänyt häntä asiantuntijana, jos olisin tiennyt. En tutkinut taustoja tarpeeksi tarkkaan ja totuus paljastui lukijakirjeestä jälkeenpäin.