Luos­tol­la poh­di­taan tu­le­vai­suut­ta

Yliopiston rooli aluekehittämisessä nousi keskeisesti esille Lapin ja Oulun yliopistojen järjestämässä Oppiva Pohjois-Suomi -kohtaamisessa Luostolla.

Oppia jakamassa. Tietoaan pohjoisille toimijoille jakoivat Luostolla rehtori Lauri Lajunen (edessä vas.), johtaja Pirkko Saarela, professori Asko Suikkanen, johtaja Markku Salomaa (takana vas.), hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen ja tutkimusjohtaja Antti Hautamäki.
Oppia jakamassa. Tietoaan pohjoisille toimijoille jakoivat Luostolla rehtori Lauri Lajunen (edessä vas.), johtaja Pirkko Saarela, professori Asko Suikkanen, johtaja Markku Salomaa (takana vas.), hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen ja tutkimusjohtaja Antti Hautamäki.
Kuva: Kari Alaluusua

Yliopiston rooli aluekehittämisessä nousi keskeisesti esille Lapin ja Oulun yliopistojen järjestämässä Oppiva Pohjois-Suomi -kohtaamisessa Luostolla. Lapin yliopisto perustaa tänä vuonna aluekehittämisen professuurin, joka saa tuekseen oman organisaation pohtimaan alueellisia tutkimusaiheita ja jakamaan uusinta tutkimustietoa maakunnan toimijoille.

Lapin yliopistossa aluekehittämiseen liittyvät tehtävät on tarkoitus hoitaa laajentamalla sosiologian professori Asko Suikkasen professuuria.

Esitys aluekehittämisen professuurista tuli esille Lapin yliopiston neuvottelukunnassa yli vuosi sitten. Neuvottelukunnan puheenjohtajan, Rovaniemen hovioikeuden presidentin Esko Oikarisen mielestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtävään sisältyy aluekehitystehtävänä maamme pohjoisten osien elinolosuhteiden parantaminen.

"Onko näitä mahdollisuuksia pohjoisessa toimintaympäristössä jo hyödynnetty riittävästi", hän kyseli.



Profiloitumista ja yhteistyötä


Asko Suikkanen toivoi, että myös Oulun yliopistoon perustettaisiin vastaava virka. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kuitenkin muistutti, että heillä aluekehitystä on tutkittu jo vuosia.

"Oulun yliopiston strategia on kehittyä kansainvälisesti korkeatasoiseksi tiedeyliopistoksi. Aluekehitystyötä olemme tehneet maantieteen laitoksella jo pitkään, eikä meillä sen vuoksi ole mitään tarvetta lisätä resursseja."

Sen sijaan yhteistyötä Lajunen haluaisi enemmän. "Voimavarat eivät riitä siihen, että kaikki tekevät samaa asiaa. Lapin ja Oulun yliopistojen pitäisi rohkeammin profiloitua ja tehdä enemmän yhteistyötä", hän sanoi.

Lajunen tarkasteli yliopistojen yhteistyötä laajemminkin. Hän piti huonona, jos Itä-Suomessa sijaitsevat yliopistot hautaavat ajatuksen Itä-Suomen sateenvarjoyliopistosta.

"Jos idea Itä-Suomessa kuitenkin haudataan, Pohjois-Suomen yliopistojen pitäisi tarttua siihen ja perustaa Pohjois-Suomen sateenvarjoyliopisto sekä hämärryttää läänien välinen raja", hän sanoi.



Koko Pohjois-Suomi oppii


Lapissa vastuu aluekehittämisestä on tällä hetkellä maakunnallisella liitolla ja rahoitusvastuu TE-keskuksella. Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela piti professuurin ympärille kaavailtua keskustelufoorumia hyvänä viranomaisten sparraajana, mistä maakunnan toimijat saisivat uusimmat tiedot käyttöönsä.

Pohjois-Suomen oppimista, elinkeinorakennetta ja tulevaisuutta on Luostolla pohtimassa noin sata yritysmaailman, koulutus- ja tutkimus- sekä julkisen sektorin edustajaa pohjoisinta Lappia, Kajaania ja Kokkolaa myöten.

"Kaksipäiväisessä Oppiva Pohjois-Suomi -kohtaamisessa on kyse koko Pohjois-Suomen yhteisestä oppimisesta, elinkeinorakenteen kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Tapahtumassa pyritään avoimella mielellä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia ihmiseltä ihmiselle", Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Hannu Mikkola kertoi.

Kyseessä ei ole perinteinen seminaari, vaan vuorovaikutteinen oppimistapahtuma.

Luoston tilaisuus on jatkoa vuosi sitten Sotkamossa pidetylle kohtaamiselle.

Ilmoita asiavirheestä