Pääkirjoitus

Luon­to­tut­ki­muk­sen pitkä linja tur­vat­ta­va

Eri puolilla Suomea on tehty merkittävää luontotutkimusta vuosikymmenten ajan.

Eri puolilla Suomea on tehty merkittävää luontotutkimusta vuosikymmenten ajan. Nyt on herännyt pelko, miten tutkimukselle käy esimerkiksi Pohjois-Suomessa, kun 38 toimipisteestä 24 aiotaan lakkauttaa. Monia tutkimuksia kun ei voi tehdä muualla kuin siellä, missä niitä on tehty.

Lakkautukset liittyvät luontotutkimuksen uudelleen järjestämiseen. Vuodenvaihteessa perustettiin valtion tutkimuslaitos Luonnonvarakeskus Luke, johon yhdistettiin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä maatalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminnat.

Yhdistymisen taustalla kummittelee mikäpä muu kuin pakko leikata valtion menoja. Luontotutkimusrahoja on tarkoitus vähentää 95 miljoonasta eurosta 23 miljoonaa. Tämä merkitsee toimipaikkojen sulkemisen lisäksi työvoiman supistamista. Yhdistyvien laitosten työntekijämäärä on noin 1 700.

Muutosta perustellaan tarpeella yhdistää osaaminen ja luoda sitä kautta edellytyksiä kansainvälisesti merkittävän tutkimusyhteenliittymän muodostumiselle. Jonkinlaisia synergiaetuja yhdistyminen tuo ja mahdollisesti myös uusia ajatuksen tuulia, kun eri alojen tutkijat alkavat työskennellä samojen seinien sisällä.

Lukelle asetetaan aikaisempaa kovempia taloudellisia tavoitteita, mikä tarkoittaa sopeutumista bisnesajatteluun. Painetta on siihen, että kasvava osa tutkimusrahasta on saatava muualta kuin valtiolta.

Ajan henki on, että valtion tukema tutkimustyö pyritään sitomaan aiempaa suoremmin elinkeinojen kehittämiseen. Tämä ei silti saa johtaa pitkään jatkuneen, merkittävän perustutkimuksen hylkäämiseen.