"Kaavoituksiin liittyvien luontoselvitysten taso on parantunut ja sisältö monipuolistunut", kiittelee ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä ympäristökeskus ei enää vahvista kaavoja, vaan antaa niistä lausuntoja. Ja Pohjois-Pohjanmaalla kaavoitetaan vilkkaasti: ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosastolla käsitellään tätä nykyä kymmeniä kaavoja vuodessa.
Luontoselvitysten tärkeys korostuu muun muassa rantayleis- ja ranta-asemakaavoissa, joissa maisema- ja luontoseikat ovat oleellisia.
Luonnonsuojelun lainsäädäntö koki 1990-luvun jälkipuoliskolla suuria muutoksia. Luontotyyppien suojeluun liittyviä pykäliä löytyy nyt paitsi luonnonsuojelulaista myös metsä- ja vesilaista.
"Nämä kohteet tulisi kaavoituksessa ja luontoselvityksissä ottaa huomioon", Pahtamaa muistuttaa. Esimerkkeinä Pahtamaa mainitsee Koillismaalla kalliojyrkänteiden alusmetsät ja rannikolla luonnontilaiset hiekkarannat sekä luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit.
Pahtamaan kokemuksen mukaan laadustakin on toisinaan tingitty.
"Se johtunee aika pitkälle siitä, että tarjouksentekovaiheessa budjetti on arvioitu liian pieneksi. Perusselvitysten tekoon ei ole ymmärretty investoida tarpeeksi."
Pahtamaa korostaa, että selvitysten tekijät ovat alan ammattilaisia eivätkä kaavakonsultit vähättele luontoselvitysten tärkeyttä.
Myös erilaisten hankkeiden ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen määrä on kasvanut. "Esimerkiksi turvetuotantohankkeissa kasvillisuus- ja linnustoselvitykset ovat olleet arkipäivää jo pitkään", Pahtamaa toteaa.
Pahtamaan mukaan lausuntojen lisäksi keskeinen väline kaavojen sisältöön vaikuttamisessa ovat viranomaisneuvottelut, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pidettäviä eri viranomaistahojen neuvotteluja kaavoista. Niissä hiotaan kaavaa sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa ja neuvotteluja voi olla enemmänkin kuin kaksi.
"Eli ympäristökeskuksen rooli on toimia asiantuntijana ja ohjaajana kaavoja laadittaessa, puhutaan asiantuntijaohjauksesta", Pahtamaa selventää.
Etukäteissuunnittelu
on tärkeää
Tason noususta huolimatta luontoselvityksistä löytyy edelleen huomauttamista. Pahtamaa toivookin, että jo lähtövaiheessa ymmärrettäisiin kohteen luonne ja mietittäisiin tarkkaan mitä perusselvityksiä pitää tehdä.
Pahtamaa kehottaa kaavoittajia myös tekemään yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa nykyistä enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa.
"Turhan usein käy niin, että ympäristökeskus pääsee puuttumaan selvitykseen vasta kaavaluonnosvaiheen ollessa valmis", Pahtamaa sanoo.
Pahtamaa muistuttaakin että ympäristökeskuksen rooli on myös hoksauttaa niistä asioista, mitä pitäisi tehdä.
"Kaikissa selvityksissä, joissa on osoitettu puutteita, on päästy yhteisymmärrykseen", Pahtamaa mainitsee, mutta huomauttaa, että puutteellinen luontoselvitys voi viivästyttää kaavaprosessia huomattavasti. Jos esimerkiksi kasvillisuusinventoinneissa on parannettavaa, voi uudet inventoinnit tehdä vasta seuraavana kesänä.
Vaikutusten merkittävyyden arviointi on myös tärkeää ja arviointi on perusteltava.
Pahtamaa muistuttaa etteivät luontoselvitykset ole oleellisia kaikissa kaavoissa. "Esimerkiksi taajaman asemakaavan muutoksessa eivät luontokysymykset useinkaan ole ongelma."
"Natura-arvioinneissa taas mennään hyvin seikkaperäisiin lajien ja luontotyyppien arviointeihin", Pahtamaa kuvaa. Laajat Natura-arvioinnit ovat harvinaisia, ja niitä on Pohjois-Pohjanmaalla tehty kymmenkunta.