Luon­to­ret­kel­tä löytyi talkkia ja ko­ru­ki­viä jou­lu­lah­joik­si

"Löytäisinpä ehjän palan talkkia, niin veisin vastasyntyneelle pikkuserkulle vauvantalkiksi", kuudesluokkalainen Jenni Karjalainen tuumasi Jormuan koulun luontoretkellä lähimaastossa. Talkkia löytyi, mutta niin murenevaa, ettei kunnon palaa saanut.

"Löytäisinpä ehjän palan talkkia, niin veisin vastasyntyneelle pikkuserkulle vauvantalkiksi", kuudesluokkalainen Jenni Karjalainen tuumasi Jormuan koulun luontoretkellä lähimaastossa. Talkkia löytyi, mutta niin murenevaa, ettei kunnon palaa saanut.

Koulun lähistöllä sijaitsee Euroopan suurin hyödyntämätön talkkiesiintymä. Sen on vallannut kaivosyhtiö Mondo Minerals, jolla on talkkilouhos Sotkamossa. Jormuan-Kontiomäen talkki on niin hyvää, että sitä kannattaa louhia. Ehkä tulevaisuudessa louhos avataankin.

Seudun kallioperä vaikuttaa kasvillisuuteen. Jormuan, Kontiomäen ja Mieslahden alueella Kajaanin ja Paltamon rajalla esiintyy monia harvinaisia kasveja, jotka menestyvät juuri erikoisen kallioperän takia. Siellä kasvaa esimerkiksi neidonkenkää, serpentiinipikkutervakkoa ja nurmihärkin kainuulaista muunnosta.

Serpentiinipikkutervakon takia ei herunut rakennuslupaa huoltoasemalle, joka aiottiin pystyttää viitostien varteen Kontio­mäen Shellin naapuriksi.

Myrkyllistä serpentiniittiä

Opettaja Mika Mutanen kertoi viides- ja kuudesluokkalaisille, että Jormua on kaksi miljardia vuotta vanhan merenpohjalaatan päällä. Jormuan ofioliitti on tiettävästi maailman vanhin merenpohjan kerrostumien jäänne.

Metsässä näkyy paljon serpentiniittiä, joka on niin myrkyllistä, että vain osa kasveista sietää kalliosta liukenevia aineita kuten nikkeliä. Kasvillisuudesta kivitutkijat voivat päätellä, että maan alla voi olla malmeja. Serpentiniitin seassa on talkkia, kaikkein pehmeintä mineraalia.

"Talkki on englanniksi soap-stone. Mitä se tarkoittaa suomeksi", Mutanen kysyi ja koululaiset tiesivät, että saippuakivi. Liukkaan saippuamaista talkki onkin. Koululaiset naputtivat sitä geologin vasaroilla ja helposti se jauhautui. Sitä voisi melkein levittää naamaan puuteriksi.

Opettaja selitti, että talkkia on vuolukivessä, josta tehdään uuneja. Siksi vuolukiveä on helppo sahata. Jos talkkia on paljon, vuolukivi on liian pehmeää uunikiveksi.

Suomessakin jalokiviä

Pieni tihkusade kostutti metsäautotien kivet niin kauniiksi, että koululaiset keräsivät niitä kassit täyteen. Tien pohjan kivet on tuotu muualta. Löytyi keltaisia aurinkokvartseja, valkoista kvartsia ja yksi pieni vuorikristallikidekin, vähän ruusukvartsiin vivahtavaa kiveä ja erilaisia raidallisia murikoita.

"Jos Mika hankkii pian koululle kivimyllyn, teen pikkusiskoille ja äidille joululahjoiksi koruja aurinkokvartsista", Piia Tölli suunnitteli. Kivenhiomarumpu on tarkoitus hankkia, jos koulun rahat riittävät.

"Tiedättekö, että veljeni on löytänyt smaragdin Suomesta", geologin poika Mutanen kehui. Enää ei koulussa opeteta, ettei Suomesta voi löytyä jalokiviä.

Jenni Karjalaisen mieleen jäi kiviretkestä paljon tietoa. "Se, että kivi on kuin neljänviljan puuro ja jotkut kasvit eivät tykkää joistakin kivistä ja toiset kasvit nauttivat niistä."

Jenni aikoo jalostaa löytämiään kiviä. "Ukki oli kivenhioja. Perin kivenhiomavehkeet ja aion tehdä koruja ja koristekiviä."