Luon­to­lah­ja­kam­pan­ja sa­ta­vuo­tiaal­le Suo­mel­le on­nis­tui - luon­non­suo­je­lu­aluei­ta pe­rus­tet­tiin eniten Poh­jois-Poh­jan­maal­le

Pinta-alallisesti eniten uusia suojelualueita on saatu Pudasjärveltä. Yksityiset ovat antaneet maitaan suojeluun myös Oulussa, Kalajoella, Kuusamossa, Muhoksella, Siikajoella ja Siikalatvalla. Kuvituskuva.

Kuva: A-P Auvinen

Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanja tavoitti hyvin luonnonystävät. Uusia luonnonsuojelualueita on perustettu kymmenittäin ympäri maata – eniten Pohjois-Pohjanmaalle.

Juhlavuoden kampanjan kautta yksityishenkilöt, yritykset, kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhdistykset ovat voineet lahjoittaa maata suojeluun. Valtio siirtää suojeluun yksityisiltä saatavaa pinta-alaa vastaavan määrän metsää ja suota.

Pienimmät alueet ovat muutaman hehtaarin kokoisia, suurin yksityisen lahjoittama pinta-ala on yhteensä 600 hehtaaria.

Luonnon monimuotoisuus -yksikön päällikkö Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä, kuinka kampanja onnistui?

– Kampanja onnistui paremmin kuin odotimme. Yllättävän moni oli halukas lahjoitukseen. Suojeluun saatiin uusia alueita suota, metsää ja myös saaristoluontoa. On syytä muistaa, että alueita voi lahjoittaa suojeluun kampanjan jälkeenkin.

Kampanjan tavoitteena on ollut saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, maanomistajan omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita. Onko tavoite saavutettu?

– Ei kaikissa maakunnissa. Yli sataan hehtaariin on päästy Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Pienimmät lahjoituspinta-alat ovat Uudellamaalla ja Satakunnassa. Kokonaispinta-ala saattaa vielä hieman kasvaa, lopullinen määrä selviää tammikuussa.

Miten muut kuin yksityiset ovat ottaneet kampanjan vastaan?

– Lahjoittajina on 25 kuntaa noin 1 700 hehtaarilla, ja myös yrityksiltä on saatu hyviä lahjoitusalueita. Suomen Luonnonsuojelun säätiö on ostanut 210 hehtaaria metsää ja suota, ja ne on liitetty osaksi kampanjaa.

Millainen alue kelpaa luonnonsuojelualueeksi?

– Niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu on luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeellista. Käytännössä alueilla ei ole tehty metsänhoitotoimia pitkään aikaan. Maanomistajat tuntevat alueidensa arvon, sillä kaikki esitetyt kohteet on voitu ottaa mukaan.

Millaisia maankäytön rajoitteita suojelusta tulee?

– Säännöistä sovitaan ely-keskuksen kanssa. Yleensä perusperiaatteena on, että alueella kielletään luontoa muokkaavat toimet, kuten metsänkäsittely ja ojitus sekä rakentaminen. Jokamiehenoikeus sekä metsästys maanomistajan luvalla ovat sallittuja.

Pohjois-Pohjanmaalta on saatu suojeluun maita kaikken eniten. Mikä tilanne on vuoden lopussa, Pohjois-Pohjanmaan luonto ja alueiden käyttö -yksikön päällikkö Eero Melantie?

– 11 suojelupäätöstä on tehty ja viisi on vielä käsittelyssä. Päätöksen saaneita alueita on yhteensä 865 hehtaaria. Yksityisten lahjoittamia alueita on 785 hehtaaria, ja se määrä siis kaksinkertaistuu valtion suojeluun siirtämien alueiden myötä.

Onnistuiko kampanja Pohjois-Pohjanmaalla odotetusti?

– Lahjoituksia saatiin yllättävän paljon. Pinta-alallisesti eniten uusia suojelualueita on saatu Pudasjärveltä. Yksityiset ovat antaneet maitaan suojeluun myös Oulussa, Kalajoella, Kuusamossa, Muhoksella, Siikajoella ja Siikalatvalla. Yrityksistä mukana ovat muun muassa Fortum ja Tornator.

Pudasjärveltä, Puolangalta, Sotkamosta ja Kiuruvedeltä yhteensä 600 hehtaaria erämaa-alueita suojeluun lahjoittanut espoolainen Timo Kujala, miksi lahjoititte?

– Siksi, että Suomen metsien tila on paljon huonompi kuin annetaan ymmärtää, pitkälti väärän metsänkäsittelyn takia. Suojelualueita tarvitaan lisää. Tärkeää on, että valtio kaksinkertaistaa nyt lahjoittamani suojelupinta-alan.