Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n puheenjohtajaksi neljännelle kaudelleen juuri valittu Jouni Klinga voi olla tyytyväinen. Takana on tiivis uudistustyö ja yhdistyksen jäsenmäärän kaksinkertaistuminen. 1 400 jäsenellään yhdistys on nyt Euroopan suurin luontokuvausjärjestö.
"Kolme vuotta sitten oltiin suurten kysymysten edessä", Klinga muistelee. "Upeita toimintoja oli paljon: Vuoden luontokuva -kilpailu, Luontokuva-lehti, kirjat ja omat koulutustapahtumat."
Yhdistys oli kuitenkin pieni ja rahat lopussa. Mistään ei silti haluttu luopua. Jäi vain yksi vaihtoehto: yhdistyksen on muututtava. "Avoimuus, palvelujen kehittäminen ja yhteistyösuhteet", Klinga luettelee uuden toimintastrategian pääkohdat.
Jäsenyyden hakeminen muuttui helpommaksi
"Avoimuuden tavoitteena on, että kaikki alasta kiinnostuneet pääsevät heti mukaan toimintaan ja saavat mahdollisuuden kehittyä harrastuksessaan", Klinga kertoo.
Aiemmin jäsenyyttä haettiin kymmenellä näytekuvalla, joiden perusteella raati kelpuutti uuden jäsenen - tai sitten kehotti yrittämään myöhemmin uudelleen. Nyt jäsenhakemuksen voi täyttää yhdistyksen nettisivuilla eikä tuomarointia tarvita.
Talouden vahvistamisessa oleellinen osa on ollut uusilla yhteistyökumppanisuhteilla. Tavoite 8-9 pääyhteistyökumppanista saavutettiin alkuvuodesta 2005. Mukana ovat alan merkittävimmät laitevalmistajat sekä mediataloja. Klingan mukaan yhteistyökumppanit ovat merkittävä tekijä uudistusruljanssin alkuvaiheessa.
Jäsenmäärän kasvaessa perinteiset talvipäivät saivat rinnalleen syyspäivät. Talvipäivät ovat viime vuosina olleet loppuunmyytyjä, ja lokakuussa järjestetyille ensimmäisille syyspäiville houkuttelivat osallistui heti toistasataa kuvaajaa.
Digi tuli
luontokuvaan
Yhdistyksen historiankirjoihin jää maininta, että muutos ajoittui juuri alan yleisen kehityksen taitekohtaan: digikameroiden yleistymiseen. "Ei voitu ajatellakaan, kuinka radikaalisti kiinnostus luontokuvaukseen tulee muuttumaan digitekniikan myötä", Klinga hämmästelee.
Muutos heijastui myös Vuoden luontokuva -kilpailuun. "Laitteisto ei enää ratkaise , vuoden 2005 voittajakuva otettiin digipokkarilla", Klinga muistuttaa.
Nyt voi jo ennustaa kamerakännyköiden lisäävän ja monipuolistavan kuvausharrastusta entisestään.
"Suomalaisten valokuvauksen harrastajien suosituin kuvauskohde on luonto", Klinga toteaa. Suosion kasvu on samalla myös valtava haaste yhdistykselle.
Ammattilaisiakaan ei ole unohdettu, sillä viime vuonna perustettiin Ammattiluonnonvalokuvaajat ry. Se on itsenäinen yhdistys, mutta jäsenyyden ehtona on Suomen Luonnonvalokuvaajien jäsenyys.