Kuusamo Hannun jäljet - Hannu Hautala Luontokuvakeskus avaa ovensa Kuusamossa virallisesti ensi perjantaina.
Viikkoa ennen juhlavaa päivää Matkailukeskus Karhuntassuun saneeratuissa 150 neliön tiloissa astelee sen "isäntä" tyytyväisin mielin: paikat ovat kunnossa ja ainutlaatuinen tekniikka pelaa kuten on suunniteltukin.
"Voi sanoa, että onnensa kukkuloilla tässä ollaan. Aivan hämmentävää. Kun hanke aloitettiin kaksi vuotta sitten, en olisi voinut kuvitellakaan, että lopputulos olisi näin upea", Hannu Hautala, 66, hehkuttaa.
Hautala ylistää etenkin Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden innovaatisuutta mediaratkaisuissa.
"Esikuvia ei ole. Kaikki on uutta. Huuli pyöreänä tämän rakentumista on vain voinut seurata. Ahaa-elämyksiä tekijöillä on ollut paljon."
Tosin Hautalallakin on ollut sormet pelissä monissa asioissa. Omaa osuuttaan tiimityössä hän kuvailee lähinnä maalaisjärjen mukaan tuomisella.
Ei monumentti
eikä museo
Mitään monumenttia Hautala ei ole halunnut Suomen ensimmäisestä luontokuvakeskuksesta syntyvän, eikä siitä sellaista tullutkaan.
Monumenttina toimii hänen mielestään parhaiten mittava kirjatuotanto - kaikkiaan 40 luontokuvateosta.
"Myöskään museo tämä ei ole, vaan toimiva talo, jossa voi oppia paljon valokuvaustekniikasta ja Koillismaan luonnosta", hän korostaa.
Luontokuvakeskus on tullut maksamaan noin 450 000 euroa. Summasta 90 prosenttia on Oulun lääninhallituksen sivistysosaston myöntämää EAKR-rahoitusta, loput Kuusamon kaupungin omarahoitusta.
Hankkeeseen liittyy Hannu Hautalan nimeä kantava säätiö, jolle Hautalan koko kuvaustuotanto sekä muu omaisuus siirtyvät, kun aika jättää kuvaajan ja hänen Irma-vaimonsa.
Säätiön perustamisesta on tehty hiljattain periaatepäätös. Sen osapuolina ovat Hautaloiden ohella kustannusosakeyhtiö Otava ja Kuusamon kaupunki.
Tuhatkunta
digikuvaa
Luontokuvakeskuksessa katseltavaa riittää. Hautalan miljoonan ruudun arkistosta kävijät pääsevät näkemään noin tuhatta digitoitua kuvaa.
Lisäksi gallerioissa on esillä vedoksina konkarin klassikkotöitä ja erityisteemoja, jotka vaihtuvat neljästi vuodessa.
Monipuolisuutta keskukseen tulee myös vierailevien kuvaajien kautta. Ensimmäisenä on nähtävinä oululaisen Arto Raappanan pohjoisia kuvia, jotka tuodaan katsojien silmien eteen digitoituina teräväpiirtotekniikan avulla.
Digitaalisuus näyttelee isoa roolia keskuksessa, mutta Hautalan omassa kalustossa sillä ei ole sijaa.
Hän kuvaa edelleen filmikameralla - ehkäpä ainoana valtakunnan tunnetuimmista ammattiluontokuvaajista.
"Jos nuorempi olisin, uuteen tekniikkaan pitäisi pakosta perehtyä, mutta tässä iässä tuntuu viisaimmalta jatkaa entiseen malliin. Mieluummin vietän aikaa luonnossa kuin istumalla tietokoneen ääressä kuvia käsittelemässä", Hautala huomauttaa.
Tällä hetkellä Hautalan kiinnostus kohdistuu kotikonnuillaan ennen kaikkea merikotkiin, jotka ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
Myös pöllöjen kuvaus inspiroi miestä alati, sillä todella kunnon pöllövuosi on antanut kovin odottaa itseään, jo 26 vuoden ajan.
Sen sijaan suosikkilajeihinsa kuukkeliin ja joutseneen hän suuntaa kameransa enää harvemmin, koska niistä kuvia on yllin kyllin.
"Kuvaustyö siis jatkuu, mutta pikkusen pitää antaa muille jo ikätasoitusta. Enää liikkeellä ei ihan yötä päivää jaksa olla", hän naureskelee.