Pohjois-Pohjanmaan arvokkaimmat luontokohteet ja niiden hoidon ja yleisökäytön kehittämisperiaatteet on saatu yksiin kansiin. Maakuntaliitto, ympäristökeskus ja Metsähallitus julkaisivat perjantaina suunnitelman, jossa kallisarvoisimmat lintuvedet, pienvedet ja muut hoitoa kaipaavat vesistöt, suot, metsät ja perinnemaisemat on asetettu tärkeysjärjestykseen.
Raportissa on arvioitu myös luontokohteiden hoito- ja kunnostustarpeiden kiireellisyys ja yleisökäyttöön suunnattujen luontokohteiden kehittämistavoitteet. Suurin osa kohteista on mukana Natura 2000 -verkostossa ja sen tehdyissä täydennyksissä.
Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta korostaa, että kattavaa suunnitelmaa tarvitaan, jotta luontokohteiden hoitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat vähäiset varat osattaisiin kohdentaa tarkemmin. Palokangas pitää raporttia tärkeänä tietopohjana luontohankkeiden rahoituspäätöksistä päättäville viranomaisille.
Myös EU-koordinaattori Mikko Pajunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta uskoo vastavalmistuneen priorisoinnin helpottavan virastojen yhteistyötä.
Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Jorma Pessa ympäristökeskuksesta sanoo, että lisäksi on järjestettävä jonkinlainen seuranta.
Suunnitelma ei pyri aluetasa-arvoon
Alueellisen tasa-arvon toteutumista ei ole pidetty minkäänlaisena lähtökohtana kehitettäviä luontokohteita valittaessa. Pohjois-Pohjanmaan keskiosiin onkin jäänyt eräänlainen tyhjiö, kun ensisijaisiksi kehityskohteiksi on valittu pääosin maakunnan rannikon lintuvesiä ja koillisosien matkailualueita.
”Kohteiden valinnassa on painotettu valta- ja maakunnallista merkitystä. Paikallinen arvo on huomioitu vain perinnemaisemien osalta” Pessa kertoo.
Paikallisesti kiinnostavat kohteet, jotka eivät täytä kuntarajat ylittävää vetovoimakriteeriä, on raakattu auttamatta pois.
”Yleisökäytön kohteissa vetovoimatekijät ovat keskeisiä.”
Luonnolla
rahastaminen arveluttaa
Kehitettäviä yleisökäyttöön suunnattuja luontokohteita valittaessa on painotettu monipuolisuutta ja kiinnostavuutta ja sitä, kuinka hyvin alue on valtakunnallisesti tunnettu etukäteen. ”EU-rahoituksen yksi keskeinen kriteeri on, että kohteilla on hyötykäyttöä ja että raha saadaan poikimaan”, Mikko Pajunen toteaa.
Aluepäällikkö Merja Ylönen Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä muistuttaa, että luontokohteita voidaan rahoittaa myös monista muista rahastoista. Hän kuitenkin karsastaa pelkän taloudellisen hyödyn näkökulmaa.
”Luonnonsuojelukohteita ei pidä muuttaa vain rahaksi.”