Oulun läänin eteläosaan on suunnitteilla kaksi luontokeskusta. Kalajoelle kaavailtu meriluontokeskus on vahvassa myötäisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyötyhmä puoltaa sille EU-rahoitusta. Keskuksen rakentamiseen on määrä päästä ensi vuonna. Haapavedelle suunnitellun Pohjanmaan jokiluonnon tietokeskuksen esiselvitys on loppusuoralla. Hanke tuodaan syksyllä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Molemmissa kaupungeissa uskotaan luonnon vetävän puoleensa tämän päivän ihmistä. Luontokeskukset aiotaankin kytkeä vahvasti matkailuun.
Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toteaa meriluontokeskuksen sijoittuvan sinänsä arvokkaaseen luontokohteeseen, mutta paikka kylpylän kyljessä Hiekkasärkillä on myös matkailukeskuksen ydinaluetta.
"Yhdistelmä on herkullinen. Sen ansiosta keskukseen saadaan suuren käyttäjämäärän takia hyvä käyttöaste", hän toteaa.
Hotelli ehtona
Vetovoimatekijänä on ainutlaatuinen merenrantamaisema hiekkadyyneineen. Sen lisäksi kävelyetäisyyden päässä ovat Leton ja Vihaspauhan lintukohteet, Rahjan saaristo ja Siiponjoen muuttuva uoma. "Luontokeskus toimii esittely- ja tukikohtana, josta tehdään tutustumismatkoja läheiseen luontoon."
Meriluontokeskuksen yhteyteen on suunniteltu hotellia. Sen toteutuminen on myös maakunnan yhteistyöryhmän ehto. Jukka Puoskari sanoo kaupunginkin kanta on, että luontokeskus ja hotelli olisi järkevää suunnitella ja rakentaa yhtä aikaa.
"Ongelmana on, että Kalajoelta puuttuu isompi tasalaatuinen majoitusmahdollisuus majoittaa isompia ryhmiä. Mökkimajoitusta Kalajoella on riittävästi."
80 huoneen hotelli on tarkoitus toteuttaa tavanomaisena yrityshankkeena. Hotellista on jätetty rahoitushakemus TE-keskuksen yritysosastolle. Puoskarin mukaan hakemus on etenemässä myönteisesti.
Meriluontokeskusta ovat toteuttamassa kaupunki, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Metsähallitus. Rakentamiskustannukset ovat 2,2 miljoona euroa, josta kaupungin osuus on lähes miljoona euroa. 84 000 euron EU-rahoituksesta päättää lopullisesti TE-keskuksen työvoimaosasto. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä tuo keskukseen Kalajoen matkailuinstituutin kehittämistoiminnan. Sinne tulee myös matkailun yhteismarkkinointi ja majoitus- ja matkailupalvelujen keskusvaraamo.
Täydentää aukkoa
Aluejohtaja Arto Ahokumpu Metsähallituksen luontopalveluista toteaa, että luontokeskus puuttuu Perämeren pohjukasta ja isolta alueelta läntistä Suomea. "Aukko on, ja sitä on syytä täydentää. Näin verkostosta saadaan teemallisesti ja alueellisesti kattava."
Metsähallitus rakentaa Kalajoelle täyden palvelun luontokeskuksen, johon tulee henkilökohtaista opastusta, näyttelyjä ja tiedotusmateriaalia.
Metsähallituksella on halu ja tarve jakaa tietoa. "Rahjan saaristo on edustava luonnonsuojelualue, mutta samalla voidaan piirtää 50-150 kilometrin säde ympärille. Alueen retkeily- ja luontokohteista aiotaan kertoa laajemminkin."
Ahokumpu toteaa, että Metsähallituksella ei ole vireillä Oulun läänissä muita täysimittaisia luontokeskuksia.
Pohjanmaan jokiluonnon tietokeskushankkeessa Metsähallitus on ollut kuulolla. Se ei ole Ahokummun mukaan sellainen keskus, johon Metsähallitus toisi omaa henkilöstöään. Tiedontuottajana se voi kuitenkin olla.
Haapaveden jokitietokeskuksen painopisteiksi tulisivat kaupunginjohtaja Tuomo Karjalaisen mukaan matkailun lisäksi erilaiset uutta multimediatekniikkaa hyödyntävät ympäristökasvatuksen ja koulutuksen palvelutuotteet ja sitä tukeva oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö.
Tietokeskuksen esiselvitystyö, joka on kestänyt liki kaksi vuotta, valmistuu vielä tänä kesänä. Kaupunginvaltuuston käsittelyssä sen on tarkoitus olla syksyllä.
Selvityksen tavoitteena on ollut oppia muiden Suomeen perustettujen keskusten kokemuksista. Siinä on pyritty myös löytämään Haapaveden keskukselle kilpailukykyinen sisältö.