Kajaani Luonto on ehdoton ykkönen ihmisten mielikuvissa Kainuusta, kertoo juuri valmistunut Kainuun maakuntakuvatutkimus. Net Effect Oy:n laatima tutkimus on neljäs mielikuvatutkimus Kainuusta. Aiemmat tehtiin 1997, 2000 ja 2004.
"Mielikuvat ovat melko pysyviä", tutkimuksen toinen tekijä Sampo Ruoppila sanoo. Luonto on ollut vahvin Kainuu-mielikuva, samoin kurjuuteen liittyvät mielikuvat. Nyt listalle on noussut vahvasti Talvivaara. Tieto Talvivaaran kaivoksesta ja sen merkityksestä Kainuulle on mennyt perille.
Muualla Suomessa asuvien mielestä Kainuun tärkeimpiä asioita ovat Vuokatti, karhut ja sudet sekä Kuhmon Kamarimusiikki. Kainuulaisille tärkeimmät ovat Vuokatti, Talvivaara ja Urho Kekkonen.
Iskevä laulu eduksi
Kainuun maakuntalaulu, Ilmari Kiannon sanoittama ja Oskar Merikannon säveltämä Nälkämaan laulu, lienee tunnetuin Suomen maakuntalauluista. Sen korpien kuiskinta vaikuttaa vahvasti ihmisten käsityksiin Kainuusta. Kianto on muualla Suomessa yhä tunnetuin kainuulainen.
Kun kainuulaiset itse tuntevat maakuntansa erikoistuneen osaamisen ja elektroniikkateollisuuden paikkana, muualla asuvat makustelevat nälkää, köyhyyttä, työttömyyttä ja kurjuutta.
"Maakuntalaulun sanoman kääntäminen hyödyksi on haaste. Selvästi Kainuun maakuntalaulu tunnetaan, ja se on myönteistä", Ruoppila toteaa.
"Kainuun marssi antaa Kainuusta samanlaista eksoottista kuvaa kuin Aki Kaurismäen elokuvat Suomesta. Se pitää kääntää voitoksi."
Kainuun markkinointisihteerin Pirjo Sirviön mielestä kaikkia heikkouksia ei toki voi panna maakuntalaulun piikkiin.
"Heikkoja mielikuvia pitäisi pystyä vahvistamaan. Eivät kaikki kainuulaisetkaan tiedä, että täältä viedään elektroniikkatuotteita 50 maahan ja että täällä valmistetaan Pendolinoja ja matalalattiaraitiovaunuja."
Sudet ja karhut töihin
Karhut ja sudet ovat esillä, kun Kainuuta markkinoidaan. Esimerkiksi lääkäreiden rekrytointitilaisuuksissa näytetään luontokuvia villipedoista, ja aina muutama kandi voittaa arpajaisissa petojen katseluretken Kainuuseen. "Toki pedot ovat kaksipiippuinen juttu markkinoinnissa, mutta ne kuvaavat Kainuun luonnon monimuotoisuutta."
Sampo Ruoppilan mielestä mielikuvatutkimus osoittaa, että Kainuun luontoalojen toimijoilla on valmiiksi hyvä mielikuvapohja.
Kainuulainen ihminen on haastateltujen mielestä ennen kaikkea luontoa arvostava. Kainuulainen on myös vieraanvarainen ja ystävällinen. Paikalliset pitävät itseään sulkeutuneina ja kateellisina, mutta toisaalta osaavina ja työteliäinä. Muualla asuvat eivät korostaneet näitä ominaisuuksia.
UPM:n paperitehtaan lakkautus ei ehtinyt tutkimukseen, sillä haastattelut tehtiin kesäkuussa. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 870 ihmistä. Peruskansalaisten lisäksi valittiin otos kansanedustajista, virkamiehistä ja mediaihmisistä. Kansanedustajien käsitykset Kainuusta olivat kautta linjan myönteisiä, toimittajien kielteisiä ja muiden siltä väliltä.
Ihmisten Kainuu-mielikuvat muodostuvat ensisijaisesti omakohtaisten kokemusten, lehtijuttujen, tapahtumien ja radion ja tv:n kautta.
Pääkaupunkilaisten Kainuu-mielikuvat kohentuvat kahden vuoden kuluttua, kun Kainuu ja Helsingin kaupunki toteuttavat yhteistyöhankkeensa, johon sisältyy esimerkiksi kulttuuri- ja opiskelijavaihtoa.