Liiga: Ilves rökitti Kärpät Rak­si­las­sa

Koronatilanne Oulussa: Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda ka­ran­tee­niin?

Luonto vaatii suo­jak­seen lunta

Lumipeite on erittäin tehokas eriste ja sen ohenemisella tai katoamisella on suuria vaikutuksia koko metsäekosysteemiin. "Lumen paksuus on äärettömän tärkeä asia eikä se kohdistu vain yhteen tai kahteen lajiin, vaan koko metsäekologiaan", korostaa vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Joensuun yksiköstä.

Pakkanen puraisee marjavarvikoita, jos lumipeite ei enää suojaa niitä talvella.
Pakkanen puraisee marjavarvikoita, jos lumipeite ei enää suojaa niitä talvella.
Kuva: Helena Sahavirta

Lumipeite on erittäin tehokas eriste ja sen ohenemisella tai katoamisella on suuria vaikutuksia koko metsäekosysteemiin. "Lumen paksuus on äärettömän tärkeä asia eikä se kohdistu vain yhteen tai kahteen lajiin, vaan koko metsäekologiaan", korostaa vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Joensuun yksiköstä. Runsas mustikkasato on hyvä lisä karhun ravintoon - mutta lumiolot vaikuttavat myös hyönteisiin.

Lumipeitteen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa maassa talvehtivien hyönteisten kadon, mikä vähentää pölyttäjien määrää. Leudoista talvista kärsivät esimerkiksi maapesissä talvehtivat kimalaiskuningattaret.

"Kesällä 2008 kimalaisten vähyys vaikutti suoraan marjasatoon", Salo kertoo.

Jotkut hyönteislajit voivat toisaalta hyötyä leudoista talvista, mikä on johtanut kääriäisperhosen massaesiintymiin. Mustikan kukkapohjiin munivien kääriäisten toukat syövät kuoriuduttuaan marjojen raakileet.

Jos marjavarvikot jäävät kesken talven vaille lumen suojaa, moninkertaistaa tuuli pakkasen purevuuden ja palelluttaa edelliskesänä kehittyneet kukka-aiheet.

Kevään aikaistuminen ei sekään ole hyväksi marjasadolle, sillä Jäämeren kylmän ilman purkaukset voivat ulottua hyvinkin etelään ja tuhota sekä kukinnan että pölyttävät hyönteiset.

"Mustikan kukinta on aikaistunut touko-kesäkuun vaihteesta ainakin kymmenellä päivällä, mikä on kasvukauden pituuteen suhteutettuna paljon", Salo kertoo. Vaikka vuosivaihtelu onkin suurta, on suunta selvä. Mustikka voi nykyään aukaista kukkansa Kainuun ja Oulun korkeudella jo hyvinkin varhain toukokuussa, sillä se reagoi herkästi lämpösummaan..



Kevään aikaistuminen
riski kasveille


"Jos lumipeite puuttuu talvella kokonaan niin puolukanvarvut kuolevat, vaikka kovia pakkasia ei olisikaan", kertoo yliassistentti Kari Taulavuori Oulun yliopiston biologian laitokselta.

"Viime aikoina joulunalusajat ovat olleet vähälumisia ja ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä."

Oulun yliopiston lähimetsissä simuloitiin viime keväänä sään lämpenemistä: maan lämpötilaa kohotettiin maaliskuun aurinkoisina päivinä puolukkavarvikon ylle levitetyllä muovikatteella niin, että lumi suli. Koe osoitti, että varvikko kärsi lumettomuudesta sekä lämmintä päivää seuranneista kylmistä öistä.

Jo kymmenkunta vuotta sitten Oulun yliopistossa lämmitettiin mustikkavarvikkoa kaapeleiden ja pleksikatteen avulla niin, että keskilämpötila nousi 2-3 astetta. "Varpujen kylmänkestävyys alkoi laskea heti vuodenvaihteen jälkeen", Taulavuori kertoo.

Ruotsin Abiskon tutkimuslaitoksen kanssa tehdyssä kokeessa lumi sulatettiin infrapunalampuilla puolukka-, mustikka- ja variksenmarjavarvikosta. Viikon lämmityksen jälkeen lamput sammutettiin ja varvikko altistui kylmälle. Taulavuoren mukaan kasvit kärsivät huomattavia vaurioita. Vaikutusta marjasatoon ei tutkittu, mutta koska marjakasveilla on maavarsi, alkoivat ne loppukesästä työntää runsaasti uutta versoa.

"Jos sama tilanne toistuu monena talvena, kuluvat maavarren energiavarat. Lumen puute on selvästi potentiaalinen riski marjasadolle", Taulavuori summaa.