Kuluvan tammikuu on ollut niin lauha ja vetinen, että moni pelkää luonnonkin jo menneen siitä sekaisin. Varsinkin kun Oulussa on kuultu talitintin laulua keskellä yötä.
"Se ei ole uusi ilmiö. Tiaisten yölauluun todennäköinen syy on kaupunkien valosaaste. Sitä ei voi tietenkään todistaa", sanoo eläintieteen tohtori Esa Hohtola Oulun yliopiston biologian laitokselta.
Lintujen pesintää ohjaa valoisan ajan pituus, ei lämpö. Lauhaan harhautuvat yksilöt luonnonvalinta korjaa pois. Silti varsinkin talitiaiset saattaa jo tammikuinen auringonpaiste herättää lauleskelemaan.
Pienet linnut ja eläimet hyötyvät paljaasta maasta, sillä ravinnonsaanti helpottuu. Lämmin sää vähentää energian tarvetta, joten ravintoa riittää paremmin.
Hangen alla pesivät myyrät taas pitävät pehmeästä pakkaslumesta. Kevättalven pesintään on kuitenkin vielä aikaa, joten lumitilanne ehtii muuttua moneen kertaan.
Horroksesta ei herätä
Hohtola ei usko horroksessa olevien eläinten vielä viimeaikaisista lauhoista välittävän.
Kärpäset ja hämähäkit talvehtivat niin kutsutussa kylmähorroksessa. Tarvitaan yli kymmenen lämpöastetta ja kunnon auringonpaiste, ennen kuin kärpänen herää pörräämään.
"Sammakot, jotka ovat kylmähorroksessa järvien pohjalla, pysyvät siellä. Vesi on lähellä nollaa astetta."
Sen sijaan talvihorroksessa uinuvan siilin aineenvaihdunta voi nopeutua lauhoissa säissä niin paljon, että se pahimmassa tapauksessa kuolee nälkään.
Virossa tiedetään karhun nousseen ennen aikojaan talviunilta, mutta karhua ei herätä lämpö vaan pesän kastuminen.
Kasvit lepotilassa
Kasvikuntakaan ei ole herännyt herännyt lepotilastaan, vaikka sen syvin vaihe on jo ohitettu. Kasvukauden alku vaatii yli viiden asteen lämpötilan ja kasvit tarvitsevat vuosittain tietyn mittaisen lepoajan.
Kasvien kylmänkestävyys vähenee lauhalla tavallista nopeammin.
"Kyllä se vielä on varsin korkea on, mutta riski on suurin mustikalla, joka on tottunut talvehtimaan lumen alla", pohtii kasvitieteen lehtori Kari Taulavuori Oulun yliopiston biologian laitokselta.
Jos nyt tulisi nopeasti kova pakkanen, saattaisivat suojattomat mustikanvarvut paleltua. Parin viime päivän lumisade on ollut mustikoille kullan arvoinen.
"Männyt ja koivut ovat vielä aivan suojassa. Niiden lepotila on vielä niin syvä", Taulavuori sanoo. Huolestua kannattaa vasta, jos vesikelit jatkuvat yli helmikuun ja maaliskuussa tulee pakkasta.