Puhdas luonto, rauhallisuus ja turvallisuus ovat mielikuvia, jotka yleisimmin liitetään Kainuuseen. Kainuun maakuntakuvasta tehty kolmas tutkimus kertoo, että vähiten tärkeänä maakunnan imagolle kainuulaiset vastaajat pitävät karhuja ja susia.
Kainuun Liiton teettämässä tutkimuksessa oli mukana 836 vastaajaa, joista neljännes asui Uudellamaalla ja viidesosa Kainuussa. Vastaajia oli kaikista muista maakunnista paitsi Ahvenanmaalta. Neljä viidestä muun Suomen vastaajista oli vieraillut Kainuussa.
Suurin osa vastaajista edusti nin sanottua suurta yleisöä. Viranomaisia oli vastaamassa 50, median edustajia 44, kansanedustajia 44 ja eri toimialojen edustajia 211.
Kaikista vastanneista 86 prosenttia liitti spontaanin Kainuu-mielikuvansa luontoon. Kaunis luonto, vaarat, korvet ja metsät olivat maininnoista yleisimmät muun Suomen vastaajilla.
Kainuulaiset ihmiset ovat heidän mukaansa ystävällisiä ja yritteliäitä. Aikaisemmin vastauksissa näkyneet laatusanat pessimistinen, passiivinen ja vaatimaton olivat kokonaan hävinneet.
Kainuulaiset arvioivat itseään muita osaavimpana, kateellisimpina ja sulkeutuneempina.
Vuokatti kärjessä
Kainuuta pidetään edelleen kaukaisena ja harvaan asuttuna maakuntana. Arvio ei ole pelkästään kielteinen, sillä myös muualla asuvat arvostavat Kainuuta turvallisena ja rauhallisena asuinpaikkana. Työttömyys ja väestökato osataan liittää myös Kainuun kuvaan.
Huonoiten Kainuuta kuvaaviksi arveltiin kehittyvä maakunta, erikoistunut osaaminen, elävä maaseutu, lähialueyhteistyön taitaja ja vahva selviytyjä. Koulutus ja yrittäjyys koettiin Kainuussa huonoimmin hoidetuiksi asioiksi.
Kainuun merkittävimmät toimialat ovat vastaajien mielestä metsätalous ja matkailu. Vähiten merkitystä arvellaan olevan metalli- sekä elektroniikka- ja tietoteollisuudella. Kainuulaiset asettavat kuitenkin tietoteollisuudenkin korkealle.
Kainuulaisten mielestä maakuntakuvan kannalta tärkeimpiä annetuista vaihtoehdoista ovat Vuokatti, Kainuun Prikaati, Kuhmon Kamarimusiikki ja Oulujärvi.
Vähiten tärkeinä pidetään karhuja ja susia sekä suopotkupalloa.
Suurta huomiota saanut Kainuun hallintokokeilukin on vastanneiden kainuulaisten mielestä joutavanpäiväistä touhua.
Pohjaa vertailulle
Muun Suomen vastaajien mielestä Kainuuseen sopivat parhaiten Vuokatti, Kuhmon Kamarimusiikki, karhut ja sudet sekä Kainuun Prikaati. Huonoiten Kainuuseen miellettiin hallintokokeilu. Eino Leinonkaan ei tiedetty liittyvän Kainuuseen kuten ei Kajaanin yliopistokeskuksen tai suopotkupallonkaan.
Korkea-asteen koulutettujen vastaukset olivat keskimääräistä kielteisempiä, samoin alle 34-vuotiaiden. Perusasteen koulutetut, naiset ja yli 49-vuotiaat näkevät Kainuun muita parempana paikkana.
Kainuun Liiton markkinointisihteerin Pirjo Sirviön mukaan tutkimuksen taustalla on Kainuun hallintokokeilun alkaminen ensi vuonna. Nyt halutaan selvittää, mikä on maakuntakuvan lähtötilanne, jotta muutoksia voidaan arvioida tulevina vuosina.
Tutkimuksen tekivät lehtori Margit Leskinen sekä tradenomiopiskelijat Iida Hyväri ja Ulla Rautakoski Kajaanin Ammattikorkeakoulusta.