Rovaniemen seutuun liittyviä mielikuvia selvitettiin loppukesästä, ja nyt on saatu tulokset myös elinkeinoelämän kannalta tärkeimpien kohderyhmien eli yritysten sekä alueella opiskelleiden ihmisten - mahdollisten paluumuuttajien - mielipiteistä.
Elinkeinokehittäjä Eeron teettämä ja Taloustutkimus Oy:n toteuttama tutkimus kertoo, että tiedot alueesta ovat hyvin yleisluontoisia. Yrityksistä peräti 70 prosenttia tuntee Rovaseutua huonosti, ja yli puolet ei ole ollut alueen yritysten tai organisaatioiden kanssa tekemissä lainkaan.
Seudun suurin vetovoimatekijä on sekä yritysten että opiskelijoiden mielestä luonto ja ympäristö, mutta se ei riitä muuttopäätöksen tekoon. Vain kymmenen prosenttia yrityksistä suhtautui myönteisesti ajatukseen sijoittua Rovaniemelle kolmen vuoden kuluessa. Peräti 70 prosenttia yrityksistä katsoi, ettei Rovaniemi houkuttele sijaintipaikkana. Entisistä opiskelijoista tätä mieltä oli 60 prosenttia.
Myönteisimmin Rovaniemelle sijoittumiseen suhtautuivat it-alan yritykset, yli sadan hengen yritykset sekä Oulun seudulla toimivat yritykset.
Rovaniemeltä valmistuneiden keskuudessa ratkaisevin tekijä asuinpaikan valinnassa on oman työpaikan saamisen mahdollisuus. Myös yleinen viihtyvyys ja puolison työn saanti olivat korkealla arvoasteikossa.
Yrityksillä sijaintipäätökseen taas vaikuttaa eniten asiakkaiden ja markkinoiden sijainti. Myös yrityksen logistinen sijainti on tärkeää. Inhimillisenä tekijänä kolmen kärkeen nousi yrityksen omistajan henkilöhistoria ja syntyperä. Vasta näiden asioiden jälkeen on listalla esimerkiksi työvoiman saatavuus.
Työmahdollisuuksista
vastakkaiset mielikuvat
Mahdollisten paluumuuttajien keskuudessa on jyrkästi kahdenlaisia käsityksiä työnsaantimahdollisuuksista Rovaniemen seudulla. Kielteisesti muuttoon suhtautuvista yli puolet katsoo, että työmahdollisuudet alueella ovat huonot.
Mutta myös ne 40 prosenttia Rovaniemeltä valmistuneista, jotka voisivat palata, ilmoittavat kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi nimenomaan hyvät työmahdollisuudet. Näin arvioi yli kolmannes vastaajista.
Kielteisimmin Rovaniemelle muuttamiseen suhtautuvat Oulun seudulla asuvat ihmiset. Tutkimuksen tekijät selittävät ilmiötä vastaajien ikäjakaumalla. Oulussa vastaajiksi sattui tavallista enemmän yli 40-vuotiaita, jotka ovat jo löytäneet paikkansa eivätkä enää katsele uusia töitä.
Elinkeinokehittäjä Eeron toimitusjohtaja Paavo Kykkänen arvelee myös paikkakuntien läheisyyden vaikuttavan oululaisten vastahankaan. "Luonto-olot eivät niin ratkaisevasti poikkea Oulun ja Rovaniemen korkeuksilla, ja toisaalta oululaisille Lapin luonto on jo helpommin saavutettavissa", hän arvioi.
Yritysten keskuudessa Rovaniemen imago on kuitenkin hyvät, ja kritiikistä huolimatta valtaosa yrityksistä arvioi seudun kehittyvät myönteisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Entisistä opiskelijoista samaa mieltä on vajaa puolet.
Tutkimukseen haastateltiin elokuussa sata Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun entistä opiskelijaa sekä saman verran yrityksiä Oulun-Rovaniemen alueelta, pääkaupunkiseudulta sekä Tampereen-Turun alueelta.
Kymmenen prosenttia
on itse asiassa paljon
Elinkeinokehittäjä Eero sai vetovoimatutkimuksesta tärkeitä vinkkejä Rovaseudun markkinointi- ja viestintästrategiaan, jonka on määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Anna-yrityspalvelujen koordinaattori Elsi Malkki haluaisi erityisesti täsmentää yleisten mielikuvien tasolla liikkuvaa Rovaniemi-tietoutta, jotta yritykset saavat oikean käsityksen siitä, mitä heille on alueella tarjolla.
Kykkänen ei säikähdä yritysten laajaa haluttomuutta sijoittua Rovaseudulle. Muuttohalukkaiden kymmenen prosentin joukkoa voi katsoa myönteisestäkin näkökulmasta. "Tuo on juuri se joukko, joka meidän on löydettävä. Jos heidät saadaan tulemaan, kaupunki on jo täynnä", Kykkänen huomauttaa.
Rovaniemellä jo toimiville yrityksille on tekeillä osaajapankki, internet-pohjainen rekisteri, johon kuka tahansa voi välittää tietonsa. Yritykset voivat etsiä sieltä itselleen sopivia osaajia.