Tulivuorenpurkaus Islannissa osoittaa, että luonnonkatastrofit voivat mullistaa hetkessä ihmisten elämän laajoilla alueilla. Teknologia ei auta, kun luonto sotkee suunnitelmat.
Tuhkapilven leviäminen Islannista laajalle alueelle on pysäyttänyt Euroopan lentoliikenteen monin paikoin. Suomen lentoliikenteessä on koettu totaalinen katkos.
Lentoasemilla on nähty outoja hetkiä. Ne ovat joko täynnä epätietoisia ihmisiä tai aavemaisissa halleissa ei ole paikalla ristin sielua. Lentokoneet pysyvät maassa, sillä lentäminen olisi liian vaarallista. Vulkaaninen tuhka turmelee lentokoneiden moottorit ja naarmuttaa koneiden pinnat.
Eyjafjöllin purkautuminen on muuttanut satojen tuhansien ihmisten matkasuunnitelmat, kun tuhansia lentoja on peruutettu. Valtavasta määrästä peruuntuneita lentoja aiheutuu kaaosmaista tunnelmaa, kun ihmiset etsivät muita kulkureittejä ja majoitusta.
Ylimääräisistä korvauksista ei liioin ole tietoa, sillä kyseessä on niin sanottu force majeure -tilanne eli ylivoimainen este. Esimerkiksi Finnair korvaa peruutetuista lennoista vain lippujen hinnan.
Islannin tulivuorenpurkaus ei ole aiheuttanut kuolonuhreja. Purkauksen taloudelliset menetykset ovat kuitenkin suuria. Lentojen peruuntumisesta koituu lentoyhtiöille mittavat taloudelliset vahingot. Tuhkapilven kustannukset vain kasvavat, jos se rupeaa vaikuttamaan pitkäksi aikaa myös lentorahdin kuljetuksiin.
Mieliharmi ja rahanmenetys on suurta matkustajille, joiden työmatkat ja lomasuunnitelmat menevät pilalle. Matkanteko viivästyy ja pahimmassa tapauksessa joudutaan jäämään vieraisiin oloihin odottelemaan sopivan yhteyden löytymistä.
Vulkaanisesta tuhkasta ei ole välitöntä vaaraa ihmisille niin kauan kun se pysyttelee yläilmoissa eikä laskeudu sateen mukana maahan. Ilmanlaatu Suomessa on toistaiseksi pysynyt hyvänä. Keskiviikkoaamuna alkaneen tulivuorenpurkauksen odotetaan jatkuvan vielä pitkään ja tuovan uuden tuhka-aallon Suomen ylle viikonlopun aikana.
Islannin tulivuorenpurkaus on toistaiseksi varsin vaaraton esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun luonnonkatastrofi yllättää. Chilen ja Haitin maanjäristykset ovat vielä tuoreessa muistissa. Rajut maanjäristykset osoittavat, että paljonkaan ei ole tehtävissä, kun rakennukset ja infrastruktuuri murenevat sekunneissa jättäen jäljelle kuolleiden ja loukkaantuneiden ohella valtavat määrät kodittomia ihmisiä. Elämä siirtyy hetkessä kivikaudelle.
Viime aikoina Suomessakin on saatu huomata, miten herkästi pitkälle tekniikkaan perustuvat toiminnot menettävät merkityksensä, kun luonnonmullistus yllättää. Suomessa taisteltiin viime talvena kovan pakkasen kourissa, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin.
Mitä nyt lunta tuli turhan paljon, tuiskutti, junat jäätyivät matkalle ja kaukolämpöverkostojen rikkoutumiset jäähdyttivät asuntoja. Syysmyrskyt katkovat säännöllisesti myös sähkölinjoja, pimentävät pirttejä ja nostavat merenpintaa.
Luonnon tuhot ovat viime vuosina olleet muualla Euroopassa suurempia kuin meillä. Myrskyt ja rankkasateet ovat aiheuttaneet suurta tuhoa Keski-Euroopassa, Britanniassa ja Etelä-Ruotsissa. Järjestelmät ovat lopulta varsin haavoittuvaisia. Luonnonmullistusten edessä ihminen on huipputeknologiasta huolimatta pieni ja avuton otus maapallolla.
Siksi on tärkeää, ettei ihminen omalla toiminnallaan koettele luonnon kantokykyä, vaan toimii ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta.
Islannin tulivuorenpurkaus vaikuttaa koko Eurooppaan lentoliikenteeseen.