Kierikki on Yli-Iin tärkein matkailuvaltti. Muinaisaikaiset puitteet tekevät siitä kiistatta mielenkiintoisen matkakohteen, mutta sähäkkään toimintaan tottunut matkailija saattaa Kierikissä jopa pitkästyä. Jos siis vaadit reissultasi hulabaloota ja huvittelua, on syytä miettiä määränpäätä uudestaan.
Kierikki ei edes yritä olla mikään kaikille kaikkea -huvikeskus. "Kierikki sopii omatoimimatkailijalle", vahvistaa Kierikkikeskuksen johtaja Leena Lehtinen.
Kierikki houkuttaa muinaisten puitteiden lisäksi luonnollaan. Ympäristö tarjoaa mahtavat mahdollisuudet esimerkiksi patikointiin tai kalastukseen.
Sopii reitinkin varrelle
Oulusta Kierikkiin pääsee autolla noin 45 minuutissa. Äkkiseltään voi tuntua, ettei Kierikki osu juuri minkään reitin varrelle, vaan sinne on lähtemällä lähdettävä. Lähtöpäätökselle voi kuitenkin antaa lisäpotkua, jos suunnittelee Kierikin osaksi laajempaa, usean matkakohteen autoilureittiä.
Esimerkiksi Oulun suunnalta lähdettäessä etappina voi olla ensin Kierikki, jonka jälkeen matka voi jatkua noin tunnin ajomatkan päähän Ranuan eläinpuistoon. Sieltä voi suunnata esimerkiksi Rovaniemelle ja takaisin voi tulla Tornion, Haaparannan ja Kemin kautta. Kaikissa etapeissa on useita erilaisia yöpymismahdollisuuksia mökeistä hotelleihin.
Tavalliselle ihmiselle Kierikistä tulee ensimmäisenä mieleen kivikauden kylä. Moni ei tiedäkään, että Kierikkikeskuksessa on myös hyvätasoiset kokoustilat ja viihtyisä hotelli.
Kierikkikeskuksen päärakennukselta lähtee reitti Iijoen rantaa pitkin. Polku kulkee kivikautisen asuinpaikan kautta puolen kilometrin matkan kivikauden kylään.
Kivikauden kylään tutustuminen onnistuu myös lastenrattailla tai pyörätuolilla, sillä tie on tehty tukevista lankuista.
Sanni, 10, Olga, 7, ja Ossi, 12, Pietilä ilahtuivat kivikauden kylän jännästä ilmapiiristä. Kivikautisen kodin tavarat, kuten keramiikkahelmet, jänteet ja riipukset ihmetyttävät.
"Tämä tuntuu ihan iskän viiksiltä", Olga vitsailee hypistellessään hirventaljaa.
Toisen ihmisen kodissa vieraileminen on aina mielenkiintoista, mutta kivikauden koti se vasta saakin aistit valppaaksi.
Ensinnäkin: on niin pimeää. Toiseksi: päästäkseen ovesta sisään ja ulos, pitää kumartua. Kolmanneksi: miksi muinaiset sängyt ovat niin lyhyitä?
Mutta varsinainen riemu repeää, kun pihalla seisoo muinainen tyyppi ja virittelee jousipyssyä.
Muinaistyyppi eli Sami Kylli opettaa Olgaa ampumaan, ja muutaman yrityksen jälkeen Olgan nuoli lentää hienossa kaaressa.
Miehisyyttä hakemassa
Kivikauden kylästä lähtee puolen kilometrin mittainen ansapolku, joka kiertää metsässä muinaisen ja historiallisen ajan ansojen kautta. Esillä ovat muun muassa käpälälauta, liuskut ja karhunrihma.
Seuraava vinkki on tarkoitettu niille naisille, jotka tuskailevat nössöä miestään: raahatkaa miehenne ansapolulle, niin jo karisee nössöys ainakin hetkeksi. Pitää nimittäin olla aika paatunut mies, jos ansapolku ei herätä esiin jonkinasteista saalistajan viettiä. Kierikkikeskuksessa on huomattu, että erityisesti ulkomaalaiset miehet tuntevat ansapolulla pääsevänsä eksoottisen ja alkukantaisen elämän lähteille.
Noin kilometrin päässä Kierikkikeskuksesta sijaitsee muinaiskalastusleiri, jossa esitellään kalastuksen historiaa Iijoella kivikaudelta alkaen. Alueelle on rakennettu laavu, kala-aita, liistekatiska ja kalasumppu.
Matkailijaa Kierikissä ilahduttaa erityisesti se, että keskuksen henkilökunta ja oppaat ovat asiastaan vilpittömästi innostuneita. Huono opashan voisi pilata mielenkiintoisenkin elämyksen.