Nellimin kylästä Norjan Paatsjoelle suunnitellulle tiehankkeelle ei ole luonnonsuojelullisia esteitä. Kesän aikana tarkennetuissa luontoselvityksissä ei ole tullut mitään sellaista esille, joka estäisi kokonaan tien rakentamisen.
"Paatsjoen tiestä ja sen ympäristöstä tehdyssä vaikutusselvityksessä on kartoitettu muun muassa alueen kasvillisuus ja eläimistö sekä pienvesistöt kuten kosteikot ja hetteiköt. Olemme linjausvaihtoehdoissa pyrkineet löytämään sellaiset alueet, missä nämä asiat eivät ole suoranaisena esteenä tien rakentamiselle", vaikutusselvityksen teettäneen Tieliikelaitoksen pääkonsultti Kari Kuvaja kertoo.
Alueella on kuitenkin paljon pieniä kosteikkoja ja muita kasvillisuudeltaan reheviä ympäristöstään poikkeavia alueita.
"Tällaisille paikoille tietä ei kannata tehdä, vaan ne on mahdollisuuksien mukaan kierrettävä. Enemmän ongelmakohteita löytyy linjausvaihtoehdossa, joka kulkee kauimpana valtakunnan rajasta. Siellä on erityisen paljon kosteikkoja ja lähteitä, jotka tien rakentamisen kannalta olisivat muutenkin ongelmallisia."
Luontoselvityksen mukaan paras linjausvaihtoehto on rajan pinnassa kulkeva tie. Rajavartiosto ilmaisi kantanaan jo elokuussa, että rajavyöhykettä voidaan tien kohdalla tarvittaessa kaventaa. Kakkosvaihtoehdossa on kuitenkin alavaihtoehto, jossa tielinjaus on vedetty Käyräjärven ja valtakunnan rajan välistä.
"Siellä linjaus kulkee varsin ahtaassa paikassa. Tältä osin keskustelut rajavartioston kanssa ovat vielä kesken", Kuvaja sanoo.
Myöskään museovirastolla ei ole huomautettavaa tielinjauksesta, sillä arkeologisesti kiinnostavia kohteita alueelta ei ole löydetty. Sen sijaan joillakin poromiehillä on uudesta tiestä paljonkin sanottavaa.
Porotalousselvitys on yksi suurimmista tien vaikutusselvityksen osioista. Dosentti Mauri Niemisen tekemä kyselyselvitys valmistuu lähiaikoina. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että ainakin Paatsjoen paliskunnan poroisäntä vastustaa tien rakentamista. "Olemme pyytäneen häntä kommentoimaan linjausvaihtoehtoja, mutta siihen hän ei ole ryhtynyt vaan on ilmoittanut vastustavansa koko tietä", Kari Kuvaja kertoo.
Kaikki poromiehet eivät kuitenkaan ole hanketta vastaan. Monien mielestä tie palvelisi kokonaisuutena alueen kehittymistä ja toisi helpotuksia myös poronhoitoon.
Matkailuun potkua
Vaikutusselvityksen matkailuosion tehnyt Mari Riipinen näkee tieyhteydessä monia matkailuelinkeinoa hyödyttäviä tekijöitä. "Kansainvälisiä vetovoimatekijöitä ovat Venäjän rajan läheisyys sekä suora reitti Norjaan ja Jäämerelle. Norjan Paatsjoki on maantieteellisesti niin perinpohjaisesti pussinperällä, ettei siellä ole moni suomalainenkaan käynyt."
Matkailullisesti Paatsjoen tie synnyttäisi Inarinjärven ympäri uuden reitin, jonka varrella ovat molemmat Suomen kolttakylät Nellim ja Sevettijärvi. Kolttakulttuuri ja siihen liittyvä ortodoksisuus kiinnostavat matkailijoita.
"Selkeitä luontokohteita olisivat Inarinjärvi ja Vätsärin erämaa-alue. Inarinjärven käyttöaste voisi jopa kasvaa. Tie voisi muutenkin tehdä Nellimin kylästä matkailullisesti houkuttelevamman. Myös Sevetti saisi lisää uusia mahdollisuuksia", Riipinen luettelee.
Kuvaja ja Riipinen muistuttavat, että tiehanketta pohdittaessa täytyy muistaa myös norjalaisten mielenkiinnot lähteet. Ensimmäiset aloitteet uudesta tiestä ovat tulleet jo vuosikymmeniä sitten Norjasta, kun uudet rajat sodan jälkeen katkaisivat Paatsjoen jokilaakson asukkaiden luonnollisen tieyhteyden Suomeen.