Haitari raikaa leiritulen ääressä, jonka ympärille kerääntyneet lapsukaiset maiskuttelevat välipalaa, laulavat ja tanssivat. Leppoisaa nuotiotuokiota vietetään aamupäivän ratoksi Mulleborgin päiväkodissa, joka on suursuosiota saavuttaneen I Ur och Skur -toiminnan synnyinsija.
Tukholman lähellä Lidingössä sijaitseva Mulleborg on ensimmäinen jo 200 päiväkotiin ja ala-asteelle levinneistä I Ur och Skur -toimipaikoista. Toiminta lähtee siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että luonto on paras paikka leikkiä ja oppia.
Ajatuksen ympärille on kehitetty vuosien saatossa järjestelmällinen toimintamalli. Ruotsin ulkoilu- ja liikuntajärjestön Friluftsfrämjandetin hallinnoimalle toiminnalle myönnettiin tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto.
Idea on levinnyt myös maailmalle. Suomessa päiväkotitoimintaa on Suomen ladun alaisuudessa nimellä "Luonnossa kotonaan".
Lähes kaiken voi tehdä ulkona
Suurin osa kohta 25 vuotta täyttävän Mulleborgin toiminnasta tapahtuu ulkona, vaikka paukkupakkasia ei ehdoin tahdoin uhmata. Värikynät suhahtelevat sujuvasti pihalla myös pikkupakkasella.
--?Ei tule kylmä, jos laittaa vaan riittävästi vaatetta päälle, taiteilijanalut kertovat.
--?Lähes kaikkea voi lopulta tehdä ulkona. Se on pitkälti asenteesta kiinni, Mulleborgissa yli 20 vuotta työskennellyt lastentarhanopettaja Paula Rusko sanoo.
Päivittäin luonnossa kulkiessaan lapset kehittävät leikkejä, mielikuvitusta ja luovuutta. Samalla he oppivat kunnioittamaan ympäristöä. Toiminnan on tutkitusti havaittu vaikuttavan myönteisesti muun muassa lasten keskittymiskykyyn.
--?Lisäksi sairauspoissaolojen määrä I Ur och Skur -luokissa on pienempi, lasten motoriikka kehittyy paremmin ja sosiaalinen osaaminen kasvaa lasten toimiessa paljon ryhmissä. Luonto itsessään vähentää kaikkien stressiä, Friluftsfrämjandet -järjestön pääsihteeri Bo Sköld summaa.
Salon seudulta lähtöisin olevan Paula Ruskon mukaan metsään saapuessaan lapset ovat myös omimmillaan.
--?Heti kun päästään metsään, lapset ovat paljon rauhallisempia. Metsässä ei tapella niin kuin päiväkodin pihalla. Sen huomaa, että tavaroita -- käpyjä jja keppejä -- on riittävästi kaikille.
--?He ovat myös hyvin tottuneita olemaan luonnossa. Lounas voidaan syödä missä milloinkin. Lapset kaivavat eväät omista repuistaan ja oppivat huolehtimaan omista tavaroistaan, Rusko kertoo.
Ympäristötietoa ilman paatosta
Toiminnan idea on kummunnut edesmenneen Gösta Frohmin Metsämörri-kirjoista. Frohm oli huolestunut ruotsalaisten puutteellisista ulkoilutottumuksista ja ideoi 1950-luvulla niin sanottua metsämörrikoulua.
Metsämörri-toiminta on vuosien saatossa tullut tutuksi myös tuhansille suomalaislapsille.
Mulleborgin 1,5--6-vuotiaat lapset viettävät kolme päivää viikossa läheisessä metsässä. Aamulla ei käydä sisällä, ja ulkona syödään pääsääntöisesti aina marraskuun kylmille saakka.
Ympäristötietoisuutta rakennetaan Ruskon mukaan luonnollisin keinoin.
--?Keräämme toisinaan roskia luonnosta ja meillä on komposti, jonka avulla voimme kertoa luonnon kiertokulusta. Kaikki tämä tehdään kuitenkin leikinomaisesti, ilman turhaa paatosta.