Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimiva luonnonvarainneuvosto kiirehtii susikannan hoitosuunnitelman laatimista.
Neuvosto toivoo, että ministeriö pyrkii suunnitelmassa edistämään susikannan kestävää hoitoa tasapuolisesti eri alueiden välillä ja vähentämään susien aiheuttamia ongelmia.
Neuvosto muistuttaa tiedotteessaan, että suden poroille aiheuttamat vahingot poronhoitoalueen eteläosissa ja susien hyökkäykset kotieläinten kimppuun pihapiireissä maan itäosassa ovat lisääntyneet voimakkaasti.
- Myös koiran käyttö metsästyksessä on vaikeutunut ja paikoin lopetettu. Pelkoa susien käymisestä lasten kimppuun ei ole pystytty lievittämään, neuvosto toteaa. Susien aiheuttamat ongelmat ovat vakavimmillaan Pohjois-Karjalan itärajaan rajoittuvissa kunnissa, joissa elää noin puolet Suomen susikannasta.
Luonnonvarainneuvoston mielestä petovahinkoihin sovellettavasta omavastuuosuudesta ja vahinkoihin liittyvän tarkastusmaksun perimisestä pitää luopua. Valtion pitäisi korvata vahingot täysimääräisinä, ja korvattavan petovahingon alarajaksi on laitettava 100 euroa vuodessa.
Neuvosto pitää nykyistä suden kaatolupien myöntämismenettelyä liian jäykkänä ja hitaana vahinkoa aiheuttavien susiyksilöiden ja laumojen poistamisessa.
Neuvoston mielestä maa- ja metsätalousministeriön pitää kehittää susien kaatolupien myöntämismenettelyä niin, että alueilla, joilla on vakiintunut ja lisääntyvä susikanta, vahinkoyksilöiden kaatolupien myöntäminen ja päätöksenteko jahdin järjestämisestä pitää antaa riistanhoitopiirien tehtäväksi poliisin virka-apuna.
- Susialueiden asukkaille on tiedotettava, millaista hätävarjelua voidaan pitää hyväksyttävänä eri tilanteissa, niin että syytettä rauhoitetun eläimen tappamisesta ei todennäköisesti nosteta. Jos susien salakaatoa epäillään, pitää niihin suhtautua vakavasti, ja lisäksi valvontaa on lisättävä, neuvosto toteaa.
