Helsinki Vesivoiman haitat ovat ylivertaisesti suuremmat kuin sen tuomat hyödyt. Päästötöntä vesivoimaa ei ole olemassakaan. Näin muistutti luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotustilasuudessaan keskiviikkona.
Valmistellessaan tekoaltaiden rakentamista hallitus ajaa Kurosen mukaan yritysten eikä Suomen etua. Vastakkain ovat teollisuuden halpa sähkö ja korvaamaton suo- ja kitumetsäluonto.
"Uusiutumattomalla luonnolla tehdään nyt bisnestä", Kuronen varoitti. Esimerkiksi Vuotoksen alueella pesii 100 000 lintuparia.
Luonnonsuojeluliiton vesiasiantuntija Hannele Ahponen muistutti, että Vuotoksesta koituu monia haitallisia päästöjä, kun orgaanista ainetta alkaa vapautua ja hajota vedellä täytetyn altaan pohjasta. Merialueella ja Kemijoen alajuoksulla humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet kohoavat selvästi myös Kemijoen alajuoksulla ja edustan merialueilla.
Suurimmat muutokset veden laadussa olisivat altaan alakanavan ja Kemijärven välisessä jokiosuudessa sekä Kemijärvessä. Happipitoisuus olisi laajoilla alueilla alimmillaan kalojen kannalta kriittinen.
Tekoaltaassa petokalojen, kuten haukien, mateiden ja kookkaiden ahventen elohopeapitoisuudet nousisivat Aphosen mukaan niin suuriksi, että kalat olisivat syöntikelvottomia seuraavan 8-15 vuoden ajan. Elohopean kokonaiskuormitus alapuoliseen vesistöön olisi samaa luokkaa kuin Lokan ja Porttipahtaan 1970-luvulla.
Ahponen totesi, että Perämereen liukenee noin 85-93 prosenttia Vuotoksen altaasta lähtevästä typestä ja fosforista. Merialue rehevöityisi 10-15 kilometrin säteellä Kemijokisuusta.
Vuotoksen fosforilisäys alapuolisessa vesistössä olisi kolmena ensimmäisenä vuonna samaa luokkaa kuin Vantaanjoessa yhteensä ja typpikuormitus vajaat puolet Vantaanjoen typpimäärästä.
Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan myös kasvihuonepäästöt Vuotoksen alueella nousisivat yli nelinkertaisiksi siitä, mitä ne olisivat ilman tekoallasta.
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että Pudasjärven Natura-suistosaaristo on ainutlaatuinen sisämaan tulvaniitty- ja tulvametsäalue.
Kollaja veisi melojien ja kalamiesten suosiman Kipinänkosken virtaamasta 99 prosenttia ja jättäisi jäljelle pikkuisen lirun.
Kollajan allas ei Kurosen mukaan olisi pelkkä patoallas, vaan se toisi yläpuoliselle Pudasjärviryhmälle pysyvän tulvan. Jokien virtaussuunnat muuttuisivat ja 40 kilomteriä Iijoesta jäisi kuivaksi.
Vuotoksen altaan rakentaminen aiheuttaisi suurimpia muutoksia veden laadussa altaan alakanavan ja Kemijärven välisessä jokiosuudessa sekä Kemijärvessä. Humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet kohoaisivat selvästi myös Kemijoen alajuoksulla ja edustan merialueilla. Happipitoisuus muodostuisi laajoilla alueilla kalojen kannalta kriittiseksi.
Kaiken kaikkiaan vesivoiman merkitys energian tuotannossa on luonnonsuojeliiton mukaan pieni. Vuotoksen ja Kollajan energiamerkitys olisi 0,56 prosenttia koko sähkön tuotannosta. Tuulivoiman osuus on jo nyt 35 prosenttia suurempi kuin Kollajan ja Vuotoksen yhteenlaskettu osuus.