Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Lapin metsistä matkailuelinkeinon näkökantilta. Liiton mukaan ilmastonmuutos on todennäköisesti korostamassa Lapin merkitystä matkailussa ja hyvin säilyneet metsät ovat Lapin keskeinen vetovoimatekijä.
Torstaisessa tiedotteessaan luonnonsuojeluliitto siteeraa Lapin yliopiston matkailumaantieteen dosenttia Jorma Hemmiä. Hemmi kertoo ennusteista, joiden mukaan Alppien hiihtokeskuksista jopa puolet häviäisi kartalta muutaman vuosikymmenen päästä. Talvimatkailun olisi siis siirtymässä yhä enemmän Pohjoismaihin.
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Heikki Susiluoman mukaan valtion on huolehdittava siitä, että Lapin lumo säilyy ja paranee.
Liitto tukee lappilaisia matkailuyrittäjiä ja paikallisia asukkaita, jotka vuodenvaihteessa aloittivat voimakkaan vastarinnan Metsähallituksen Yli-Muonion hakkuita vastaan. Järjestön mielestä valtion olisi turvattava matkailu valtionmetsissä niin, että yrittäjien ei tarvitse maksaa siitä korvausta.
Metsähallitus on siirtänyt Yli-Muonion hakkuita ja neuvottelee matkailuyrittäjien kanssa asiasta ensi viikolla. Yhtenä ratkaisuna voi olla yrittäjien maksama uudentyyppinen korvaus, jonka perusteena ovat metsien maisema-arvot.
Mihin valtionmaita tarvitaan?
Luonnonsuojeluliitto haluaa päivittää näkemykset siitä, mihin valtionmaita tarvitaan. Järjestö esittää puolueetonta selvitysmiestä tai ryhmää pohtimaan valtionmetsien käyttöperiaatteita. Selvitys pitäisi liiton mukaan aloittaa kiireellisimpänä Lapissa.
Liiton mukaan valtionmetsien ongelmat johtuvat liian tehokkaasta metsätaloudesta. Metsätalouden tuottovaatimuksia olisi sen mielestä alennettava.
- Metsätalouden tuotot ovat vain yksi osa mitattaessa valtionmetsien yhteiskunnallista kokonaishyötyä. Matkailun, monikäytön ja luonnonsuojelun kannalta arvokas kansallisomaisuus tulee siirtää Metsähallituksen yhteiskunnalliseen taseeseen, vaatii liiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen tiedotteessa.
Järjestö osoittaa ehdotuksensa pääministerille.
Miten säilyttää metsäteollisuus?
Metsähallituksen Länsi-Lapin metsätalouden aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen ei lämpene ajatukselle selvitysmiehestä. Korhonen muistuttaa, että valtionmaiden käyttötarkoitus on eduskunnan määrittelemä.
- Reilu kolmannes maista on metsätalouden taseessa, ja kaikkia elinkeinoja pystyy harjoittamaan metsätalousalueilla. Suojelualueilla matkailulla on tiettyjä rajoituksia, Korhonen sanoo.
Hän korostaa edelleen, että maiden käytöstä on sovittu monessa portaassa, kuten maakuntakaavassa ja Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa.
- Osapuolet ovat yhdessä päätyneet kompromissiratkaisuun. Jos jokainen katsoo vain omista tavoitteistaan, päädytään väistämättä eri tulokseen, Korhonen sanoo.
Lapin valtionmetsien hakkuusuunnitteessa on Korhosen mukaan otettu huomioon matkailu, porotalous ja biologinen monimuotoisuus.
- Meillä metsätalous menettää vuosittain 700 000 kuutiota puuta muille käyttömuodoille.
Ilmastonmuutoksesta puhuminen saa hänet huomauttamaan, että sen ansiosta jo 20 vuoden kuluttua Lapin suurilta avohakkuualueilta kerätään valtava puusato.
- Nyt on kysymys siitä, miten tässä välissä säilytetään metsäteollisuus Lapissa. Keski-Euroopan paperinostajat kyselevät koko ajan, voiko Lapissa tuotettua paperia ostaa, kun metsäkiistat ovat lehtien otsikoissa, Korhonen kertoo.