Oulun luonnonsuojeluyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri juhlivat 30-vuotista toimintaansa perjantaina 27.1. kaikille avoimella Luonnonsuojelutorilla Oulun Nukussa kello 14-18.
Luonnon oikeusaputoimisto olisi Merja Ylösen mielestä vallan sopiva nimitys Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirille. 30 vuotta täyttävä piiri on ehtinyt olla monessa mukana luonnonsuojelun saralla.
"Suot ja vesistöt ovat edelleen tärkeitä aihepiirejä", Ylönen kuvaa.
Pohjoispohjalaisen luonnon uhat ovat siis pysyneet jotakuinkin samoina.
Erityisesti asiantuntijuuden merkitys on Ylösen mukaan kasvanut viime vuosina, sillä ympäristösuojelulainsäädännön myötä luonnonsuojelupiiri ja -järjestöt pääsivät asianosaisiksi moniin hankkeisiin. Osallistumisoikeuden irrottaminen maanomistuksesta saakin kiitosta Ylöseltä.
"Lausuntopyyntöjä tulee paljon", kertoo Ylönen työstään. Lausunnoille tulevien asioiden monipuolinen tehtäväkenttä on toisaalta Ylösen mukaan työn hyviä puolia.
"Tuodaan esille luonnontuntemusta, ekologista ymmärtämystä ja ympäristövastuuta", Ylönen kuvaa piirin lausuntojen roolia. Samalla hän moittii luontoselvityksiä, joita tehdään väärään vuodenaikaan ja vähillä resursseilla.
"Piiri on ennen kaikkea maakunnallinen toimija", Ylönen tähdentää. "Luonnonsuojelupiiri on myös yhdistysten tukija, neuvoja ja asiantuntija", hän määrittelee. Jäsenet ovat paikallisyhdistysten henkilöjäseniä.
Piirin aluepäällikkönä työskentelevä Ylönen on elänyt mukana valtaosan piirin historiasta, työt hän aloitti Luonnonsuojeluliiton leivissä vuonna 1988.
Päätä seinään Viinivaarassa
"Suurin voitto on ollut koskiensuojelulain säätäminen", Ylönen arvioi 30-vuotisen historian huippuhetkiä. Myös soidensuojelussa on tullut monia yksittäisiä voittoja, mutta myös pettymyksiä.
Ylönen on tyytyväinen myös siihen, että ympäristönsuojelu otettiin mukaan perustuslakiin. Lain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Tulevaisuudelta Ylönen odottaa muutosta kaivoslakiin. "Kaivoslaki ei saisi mennä kaiken yli", hän toteaa. Nykyisin on laillista tehdä geologisia tutkimuksia luonnonsuojelualueilla, mutta Ylönen toivoo, että luonnonsuojelu olisi maankäyttömuotona lopullinen.
Tulevaisuuden haasteita on myös Oulun kaupungin pohjavesihanke, joka toteutuessaan olisi Ylösen mielestä "megaluokan katastrofi".
Ylönen muistuttaa, että vedenotto Viinivaarasta vaatisi valtioneuvoston poikkeusluvan, ja tämän saaminen on hyvin epätodennäköistä.
"Hanke on pään hakkaamista seinään, tämänkin energian voisi käyttää järkevämpien vaihtoehtojen selvittämiseen."
Hienoisesta yleisen ympäristötietoisuuden kasvusta huolimatta paljon ei Ylösen mukaan ole muuttunut 30 vuodessa. Luonnonsuojelija on edelleen marginaalissa, taloudelliset arvot jylläävät eikä taloudellinen ajattelu ota huomioon ympäristöä.
"Ympäristövastuun kantaminen on erittäin ohutta", Ylönen moittii.
"Voi vain toivoa, että tulevaisuudessa viimein tapahtuu hyppäys ympäristötietoisuudessa."
Ylönen pelkää, että asennemuutos voi toteutua vasta pahimman kautta.
"Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat hyvin nopeasti muuttaa tilannetta", Ylönen pohtii.