riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen rooli Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisessa on askarruttanut monia. Kulisseissa elää vahvana käsitys, että esimerkiksi Greenpeacella on niin iso vaikutus maailmalla, että mielikuva Lapin ikimetsiä hakkaavasta tehtaasta olisi tullut kalliimmaksi kuin koko tehtaan lopettaminen.
Pörssiyhtiö Stora Enso ei luonnollisestikaan voi sanoa, että jotkut muut kuin taloudelliset syyt ovat johtaneet Kemijärven tehtaan lakkauttamiseen. Yhtiö tekisi itsemurhan, jos se tunnustaisi, että Greenpeacen kaltaisella painostuksella on ollut vaikutusta sellutehtaan lakkautuspäätökseen.
Maailman suurimpiin ja rikkaimpiin kuuluvan lobbausjärjestön vaikutusvaltaa ei pidä aliarvioida. Parasta aikaa Greenpeace kampanjoi Euroopassa Stora Enson asiakkaiden joukossa suomalaista metsäteollisuutta vastaan.
Ei auta, vaikka eurooppalaiset asiakkaat käyvät Suomessa toteamassa, että metsäasiat täällä ovat kunnossa. He eivät voi ottaa sellaista riskiä, että maailmanlaajuinen luonnonsuojelujärjestö järjestää mielenosoituksen heidän tehtaansa portilla Amsterdamissa. Se olisi aivan liian iso imagotahra.
Mielikuvilla on merkitystä ja Greenpeace tietää sen. Se tähtää imagon haavoittamiseen.
Greenpeace elää konflikteista. Sen toiminta pyörii vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. On luotava tarpeeksi voimakkaita tunteisiin vetoavia uhkakuvia, jotta kukkaron nyörit avautuvat.
Lapin radiossa haastateltiin viime viikolla Suomen Saksan metsäattaseaa. Hänen mukaansa ympäristöjärjestöjen painostus suomalaisia metsäyhtiöitä vastaan Saksassa on ollut erittäin intensiivistä ja asiakasboikotteja on ollut runsaasti.
Kansainvälinen Greenpeace siirsi kampanjansa painopisteen Suomeen jo 2000-luvun alussa. Siitä saakka Euroopassa on lobattu suomalaista metsäteollisuutta vastaan järjestelmällisesti ja intensiivisesti. Tikun nokassa on ollut erityisesti Stora Enson Kemijärven tehdas.
Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen jälkeen Greenpeace on pitänyt matalaa profiilia. Greenpeace valittelee sellutehtaan kohtaloa ja kiistää, että tehtaan sulkeminen olisi ollut järjestön tavoite.
Greenpeace muistuttaa, ettei sen toiminta kohdistu tehtaisiin vaan hakkuisiin. Järjestön mukaan Kemijärven sellutehtaan raaka-aineesta vain mitättömän pieni osa, ainoastaan 1-2 prosenttia on peräisin kiistanalaisilta alueilta.
Metsähallituksen mukaan suojeltua metsää on jo satoja tuhansia hehtaareja. Suojelu vaikuttaa raaka-aineen saantiin ja puun hintaan. Mitä vähemmän puuta, sen kalliimpaa. Tähän saakka puuta on saatu korvattua Venäjältä, mutta jatkossa se ei puutullien vuoksi onnistu.
Myös Greenpeacessa ymmärretään, ettei Kemijärven tehtaan lakkauttaminen vähennä hakkuita Ylä-Lapissa. Sama puu kuljetetaan muihin Stora Enson tehtaisiin. Kuljetusalalla saadaan lisää työpaikkoja, mutta suojelullisesti mikään ei muutu.
Greenpeace uskoo, että nykyinen sertifiointijärjestelmä ei ole muuttanut suomalaisten metsien hoitotapaa mihinkään suuntaan. Metsien käyttö on järjestön mukaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä ja tapahtuu edelleen metsäteollisuuden ehdoilla.
Kampanja pohjoisessa jatkuu. Lapin metsäteollisuuspäivillä huhuttiin, että seuraavat kohteet ovat Oulun ja Kemin tehtaat. Luonnonsuojelijoiden hampaissa ovat nyt hakkuut Puolangan suunnalla, mistä saadaan raaka-aineet Stora Enson Oulun tehtaille.