Suomalainen kulutustavarateollisuus on viime vuosikymmeninä suureksi osaksi karannut alempien kustannusten maihin.
Esimerkiksi Sievin Jalkineen menestys kertoo, että täälläkin voi pärjätä. Yritys sopisi malliksi laajemminkin.
Patjoja ja vuoteita valmistava Familon ilmoitti keskiviikkona lakkauttavansa patjatehtaansa Heinolassa. Irtisanottuja tulee nelisenkymmentä. Konsernin patjojen valmistus keskitetään Viroon.
”Siirtää tuotantonsa Viroon” -uutiset ovat viime vuosilta tuskallisen tuttuja. Jos Viron 4 500 suomalaisyritystä nyt siirtäisivät toimintansa Suomeen, sillä olisi valtava työllistävä vaikutus. Ajatus kuitenkin tulee äkkiä torjutuksi sillä perusteella, että ainakaan valmistavat yritykset eivät korkeiden kustannusten takia voi täällä pärjätä.
Silti Suomessakin toimii ja menestyy yhä yrityksiä, jotka moni asiantuntija olisi ollut valmis ohjaamaan Viroon, Puolaan tai Portugaliin. Esimerkiksi näissä maissa tehdään sellaisia tuotteita, jotka edelleen mielletään suomalaisiksi, puutarhatyökaluista miesten paitoihin.
Monen ulkomailla valmistettavan tuotteen suunnittelu toki tapahtuu edelleen Suomessa. Hyvä tietysti, että edes niin.
Tiistaina kuultiin kuitenkin uutinen, joka osoittaa, että Suomessa voi yhä myös valmistaa menestyksekkäästi kuluttajatuotteita: Sievin Jalkine kertoi saaneensa Ruotsin puolustusvoimilta tilauksen 212 000:sta sotilaan kenkäparista.
Uutinen sotii kaikkea sitä kehitystä vastaan, jota Suomessa on jouduttu otsa rypyssä seuraamaan. Kysehän on yrityksestä, joka ei ole studio tai ateljee, vaan yhtiö, joka Sievissä ja Oulaisissa valmistaa vuodessa noin miljoona paria kenkiä. Viime vuosikymmenten teollisessa muutosrytinässä yritys näyttää suorastaan luonnonoikulta.
Menestys on monen tekijän summa, mutta ilmiselvästi kyse on ainakin erikoistumisesta. Sievin Jalkine on jo pitkään valmistanut turva- ja ammattikenkiä. Niiden tekijänä se on nyt pohjoisen Euroopan merkittävin. Yhtiö on myös investoinut mittavasti tuotantomenetelmien modernisointiin ja logistiikkaan.
Samaan aikaan yritys on pystynyt luomaan kengistään merkkituotteita, mikä käyttäjien sieluista kamppailtaessa on aivan keskeinen asia.
Samantyyppisillä keinoilla ovat pärjänneet ne puolenkymmentä muutakin kenkätehdasta, jotka Suomessa edelleen toimivat. Esimerkiksi Ristiinassa toimiva Kuomiokoski Oy on luonut niin vahvan Kuoma-brändin, että esimerkiksi lasten talvikenkien kohdalla se pystyy kamppailemaan halpamaiden tuotteita vastaan sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.
Sievin ja Kuoman menestysresepteistä olisi opittavaa muillakin.
Kehottelu kotimaisen ostamiseen on päättäjien puheissa viime vuosina keskittynyt elintarvikkeisiin, jos niihinkään. Todennäköisesti EU:n mukanaan tuoma yhteismarkkina-ajattelu on pannut suita suppuun. Kuluttajien kannustus kotimaisen hankintaan ei kuitenkaan maksa mitään, mutta voi parhaimmillaan tukea työpaikkojen säilymistä.
Kuluttajan näkökulmasta ehdoton vaatimus kotimaisen suosimiselle on kuitenkin se, että mahdollisen kovemman hinnan vastineeksi saa parempaa laatua. Kotimaisen tuotteen menekki armeliaisuuden ansiosta ei takaa yritykselle kestävää menestystä.