Luon­non­lo­hen suo­jak­si tar­vi­taan lo­hi­di­rek­tii­vi

Lapin liitto, Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Tornionlaakson Neuvosto ovat valmistelleet esityksen EU:n lähivuosien lohipolitiikan suuntaviivoista ja uudistamistarpeista.

Lapin liitto, Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Tornionlaakson Neuvosto ovat valmistelleet esityksen EU:n lähivuosien lohipolitiikan suuntaviivoista ja uudistamistarpeista.

Tänään maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle luovutettavassa muistiossa ehdotetaan lohen kutuvaelluksen suojaamista EU:n direktiivin tasoisilla ohjeilla ja normeilla. Marraskuun lopulla muistio on keskustelun pohjana Brysselin vaelluskala-workshopissa.

Lohidirektiivin tarpeellisuutta Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo perustelee luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä ja luonnonvarojen kestävällä käytöllä.

"Perämereen laskevat joet tuottavat yli 70 prosenttia Itämeren luonnonlohen poikasista. Viime vuosien tutkimustulokset ovat osoittaneet, että istutetut poikaset ovat menestyneet meressä erittäin heikosti. Siksi luonnonlohijokien hyvä poikastuotanto on ratkaisevan tärkeä koko merialueen lohenkalastukselle", hän kertoo.

EU-direktiivin lisäksi keskusteluasiakirjassa esitetään muitakin toimenpiteitä luonnonlohikantojen parantamiseksi.

"Mielestämme on selvitettävä, voidaanko EU:n kalastusrahaston resursseja ohjata kalateiden rakentamiseen lohen luontaisen lisääntymisen edistämiseksi ja pyyntipaikkojen lunastamiseen luontaisen lisääntymisen vahvistamiseksi. Selvittämistä kaipaa sekin, voidaanko rahaston varoja ohjata elintarvikekalastuksen ohella suoraan matkailuun liittyvän urheilukalastuksen kehittämiseen", Ylitalo sanoo.

Ylitalo muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä ainoat maat Itämeren ympärillä, joiden alueella luonnonlohikannat lisääntyvät. Nämä maat ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että lohikannat pysyvät vahvoina ja terveinä.

"Maat joutuvat panostamaan tutkimukseen ja kalakantojen kehityksen seurantaan sekä suojaamaan lohikantojen kutuvaellusta ja säännöstelemään pyyntiä."

Ylitalon mukaan Suomella ja Ruotsilla on paras tieto lohikantojen tilasta ja pyynnin kestävyydestä. Mailla pitäisikin olla nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lohikantojen pyyntiä koskeviin päätöksiin.

Ilmoita asiavirheestä