STT
Helsinki Luonnonkatastrofeihin on valmistauduttava entistä paremmin tai maailman köyhyys ja nälkä jäävät puolittamatta vuoteen 2015 mennessä, arvioidaan Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun keskiviikkona julkaistussa vuosittaisessa katastrofiraportissa.
Viime vuonna melkein 40 000 ihmistä sai surmansa ja 170 miljoonaa loukkaantui, joutui kodittomaksi tai aliravituksi luonnonkatastrofin seurauksena. Maanjäristyksistä, myrskyistä, tulvista ja kuivuudesta kärsineiden määrä on kolminkertaistunut kahteen miljardiin kymmenessä vuodessa.
Sen sijaan kuolonuhreja on saatu vähennettyä merkittävästi: luonnonkatastrofit vaativat 1990-luvulla noin 800 000 ja 1970-luvulla kaksi miljoonaa henkeä.
Taloudelliset menetykset kasvoivat vuosikymmenessä viisinkertaisiksi noin 658 miljardiin euroon.
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton pääsihteerin Didier J. Cherpitelin mukaan onnettomuuksien ehkäisyä ja valmiutta auttaa on kehitettävä.
Cherpitel huomauttaa katastrofiraportin esipuheessa, että tehokkaiden toimien ansiosta esimerkiksi Kuubassa siirrettiin viime marraskuussa 700 000 ihmistä turvaan pyörremyrskyn tieltä, ja sen ansiosta vain viisi ihmistä sai surmansa. Hänen mukaansa luonnonkatastrofeihin on mahdollista valmistautua useilla eri tavoilla, jotka eivät edellytä välttämättä suuria rahamääriä.
"Esimerkiksi Vietnamissa padoilla ja istuttamalla mangrovepuumetsiä on suojeltu herkkiä rantoja hyökyaalloilta ja tulvilta", Cherpitel kertoo.
Punainen Risti ja Punainen Puolikuu arvostelevat valtioita, jotka eivät niiden mukaan tee tarpeeksi luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi ja ennakoimiseksi. Esimerkiksi EU:n humanitaarisen avun toimiston Echon kaikista avustusmäärärahoista vain 1,5 prosenttia käytetään valmiuden kehittämiseen.
Tekniset ratkaisut
riittämättömiä
Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että ratkaisut jäävät liian usein tekniselle tasolle.
Esimerkiksi tulva-alueella vallien rakentaminen ei riitä, vaan sen lisäksi pitäisi pyrkiä vähentämään vedenpaisumuksen todennäköisyyttä.
Niin sanottujen kehitysmaiden talouskasvu ei välttämättä niin ikään vähennä riskejä. Talouskasvun uskotaan lisäävän osaltaan muun muassa aavikoitumista, kun maita otetaan tehoviljelyyn.
Raportissa arvioidaan, että taloudelliset ja sosiaaliset muutokset hajottavat myös perinteisiä kyläyhteisöjä ja perheitä, mikä voi vähentää osaltaan kykyä vastata uhkiin ajoissa.