Luon­non­ka­tast­ro­fit li­sään­ty­vät

YK:n ympäristöohjelman UNEPin pääjohtaja Klaus Töpfer maalasi tiistaina Tromssassa dramaattisia kuvia siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ellei kehityksen suuntaa kyetä muuttamaan.

Paha visio. UNEPin pääjohtaja Klaus Töpfer maalasi dramaattisia kuvia siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Paha visio. UNEPin pääjohtaja Klaus Töpfer maalasi dramaattisia kuvia siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kuva: Arkisto

Tromssa

YK:n ympäristöohjelman UNEPin pääjohtaja Klaus Töpfer maalasi tiistaina Tromssassa dramaattisia kuvia siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ellei kehityksen suuntaa kyetä muuttamaan.

"Luonnonkatastrofien määrä ja niiden aiheuttamat taloudelliset menetykset lisääntyvät selvästi", Töpfer selosti Tromssaan kokoontuneille arktisten maiden parlamentaarikoille ja höysti esitystään tilastoilla vuosilta 1950-2000.

"Kasvussa ovat etenkin sää- ja tulvakatastrofit", Töpfer sanoi ja huomautti, ettei kehitysmaissa yleensä ole mitään vakuutuksia niiden tuomien seurausten varalta. Saman päivän uutiset kertovat uusista suurtulvista Keski-Euroopassa.

Elokuun 26. päivä alkaa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa YK:n huippukokous, jonka teemana on kestävä kehitys. Tähän kymmenen vuotta Rion ympäristökokouksen jälkeen pidettävään tapahtumaan tulee kymmeniätuhansia osanottajia, ehkä enemmän kuin mihinkään kansainväliseen kokoukseen koskaan. Tämä siitä huolimatta, ettei tuloksista odoteta kovinkaan sitovia.

"Olen realistisen optimisti", Töpfer luonnehti odotuksiaan. UNEP on keskeisessä asemassa kokouksen valmisteluissa.

Hän muistutti, ettei ympäristökysymyksiä voi erottaa köyhyydestä. Molempia on käsiteltävä samaan aikaan, ja niin juuri Johannesburgissa on määrä tehdä.

"Köyhyysongelmat riippuvat siitä, kuinka teollisuusmaat käyttäytyvät", Töpfer sanoi ja moitti rikkaita maita kustannusten maksattamisesta muilla. Ilmastonmuutos on tästä hyvä esimerkki: se on parhaillaan tapahtuvaa todellisuutta, jonka suurimmat aiheuttajat ovat rikkaissa maissa ja suurimmat kärsijät kehitysmaissa.

Arktinen alue esiin
Johannesburgissa

UNEP on omalta osaltaan tuomassa arktisen alueen kysymyksiä esiin Johannesburgissa. Järjestö on julkaissut kokousta varten tuoreen lehden, jossa arktisen alueen ympäristön tilanne tuodaan esiin. Kehityksen suunta on selkeästi huolestuttava.

Esimerkiksi pohjoisen ikijään paksuus on ohentunut 40 prosentilla. Ikirouta on heikkenemässä siinä määrin, että YK on jo arvovallallaan siitä varoittamassa. Ravintoketjut ovat vaarallisesti saastuneita, ja niin edelleen. Nämä tiedot sinänsä ovat olleet olemassa, mutta UNEP kykenee vahvana YK:n elimenä tuomaan niitä yleiseen tietoisuuteen.

Valmistautuminen Johannesburgiin leimasi muutenkin arktisten maiden parlamentaarikkokokousta. Läsnäolijoista varsin moni oli suuntaamassa lähiaikoina kohti Etelä-Afrikkaa, missä keskustelua samoista teemoista jatketaan toisenlaisessa mittakaavassa.

Arktiset parlamentaarikot pääsivät Tromssassa toisenkin tuoreen YK-selvityksen ääreen. Valmistelut erityisen arktista aluetta koskevan inhimillisen kehityksen raportin aikaansaamiseksi ovat edenneet, ja YK:n kehitystutkimusohjelman johtaja Inge Paul oli paneutunut aiheeseen perusteellisesti.

Paulin mukaan arktisella alueella tarvitaan näkökulman muutos, jotta kehityksestä tulisi kestävämpää ja ihmislähtöisempää. Tähän asti aluetta on usein katsottu ulkoapäin, etelästä käsin, kun tarpeen olisi saada sen oma näkökulma paremmin esiin.

YK:n kehitysohjelman julkaisemat inhimillisen kehityksen raportit ovat yksittäistä maata tai laajempaa aluetta koskevia kattavia selvityksiä. Tämänkaltaista tarkastelua ei ole arktisen alueen näkökulmasta vielä tehty, ja tekeminen onkin melko työlästä. Erityisesti siinä tulisi esiin, millainen on pohjoisimpien alueiden ja niiden yhteisöjen asema valtioiden kokonaisuudessa. Toistaiseksi koko ajatus on vielä kehittelyasteella.

Parlamentaarikot omasta puolestaan rohkaisivat Arktista neuvostoa viemään asiaa eteenpäin.

Ilmoita asiavirheestä