Kuusamo "Nyt, nyt se on lohi!", innostuu Metsähallituksen kalastusmestari Eero Moilanen ja saa koko miesporukan hyökkäämään haavin ympärille.
Sähkökalastuksella haavin pohjalle saadusta kalasta ei ole paljon kattilaan laitettavaa, mutta jokikutuisen järvilohen poikasen löytyminen on koekalastajille arvokas saalis.
Kaksivuotias lohenpoikanen on kasvanut 15 sentin mittaiseksi, ja se on niin villi, ettei punalihaisen alku tahdo pysyä ammattilaistenkaan hyppysissä.
Saalis on satoa kaksi vuotta sitten Kuusamossa alkaneelle kokeilulle, jossa lohta yritetään houkutella lisääntymään synnyinjoessaan täysin luonnon menetelmällä. Kahden vuoden aikana pitäjän kolmeen pieneen jokeen on laitettu 20 000 jokikutuisen järvilohen poikasta.
Istutusten tuloksia ryhdyttiin tutkimaan koekalastuksilla perjantaina. Ensimmäisten sähköpyyntien perusteella voitiin todeta, että hankala työ oli kantanut odotettua paremmin hedelmää. Etukäteen tiedettiin, että helppoa luonnon houkutteleminen uudelleen mukaan kalaston lisäämiseen ei ole.
Kalat laitettiin runsaat pari vuotta sitten keväällä jokiin vastakuoriutuneina. Nyt ne ovat kasvaneet suunnilleen 15 sentin mittaisiksi.
"Nämä tulokset vahvistavat sen, että työ ei ole ainakaan turhaa ja istutuksia kannattaa jatkaa", sanoi Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen.
Kainuussa saatu
laihoja tuloksia
Jalokaloja on yritetty saada kutemaan ja lisääntymään luontaisesti muuallakin, mutta tähän mennessä saadut tulokset ovat kehnoja.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on istuttanut Suomussalmella kahteen pieneen jokeen lohia ja taimenia vuodesta 1999.
"Istutusten tulokset ovat toistaiseksi melko laihoja, toisessa joessa lähellä nollatulosta", kertoo tutkija Teppo Vehanen Oulun Riistan- ja kalantutkimuksesta.
Lisäksi kuudella muulla kainuulaisjoella on meneillään laajempi tutkimus, jolla seurataan kunnostusten vaikutusta kalojen eloonjäämiseen.
Kainuun tutkimukset poikkeavat kuusamolaisjokien kokeilusta myös siinä, että vesiin on laitettu 1-vuotiaita kaloja.
Taloudellisesti
suuri merkitys
Järvilohien luontaisen lisääntymisen alkaminen antaisi kalataloudelle hyötyjä monella suunnalla. Se toisi arvokkaan lisän istutuksille säästöinä ja parantaisi myös perimää.
Yksistään keinotekoisten istutusten varassa olevan kalastonhoidon seurauksena kantojen arvellaan "laitostuvan", kun luonnossa tavanomaisesti tapahtuvaa karsintaa ei tapahdu.
Toiminnanjohtaja Mikko Torssosen kuvauksen mukaan "evoluution jyllääminen" johtaa siihen, että parhaiten allaskasvuun sopeutuvat yksilöt jatkavat sukua.
"Jos kala on ollut monta sukupolvea laitoshoidossa, luontoon sopeuttavat tekijät saattavat hävitä", Torssonen sanoi.
Hänen mukaansa päällimmäisin tavoite on kuitenkin selvittää juuri se, onnistuuko kalliiden istutusten rinnalle saada kasvamaan luontaisesti lisääntyvä kanta.
Kuusamon kokeilusta saadut tulokset ovat myönteisiä, mutta koko lisääntymiskierron onnistuminen vaatii vielä vuosien työn.
"Ensimmäiset vuodet ovat kriittisimpiä, mutta vaarallisia vaiheita riittää senkin jälkeen, kun kalaa siirtyy järveen. Kalastus on yksi suurin riski, pedoilta muutaman vuoden ikäiset kalat ovat jo suojassa", Torssonen sanoi.
Jalokalojen selviytymistä luontaiselle kudulle helpottaa myös se, että Kuusamon suurilla järvillä on nyt hyvät muikkukannat.
Kokeilun alussa jokiin laitetut vanhimmat lohet ovat jo laskeutuneet järville, sillä niitä ei tavoitettu enää koekalastuksessa.