Viime viikkojen lämpimien säiden vuoksi on saattanut olla vaikea mieltää, että joulu lähestyy.
Perinteiset mielikuvat joulusta, pakkasessa kärvistelevistä kuuraisista puista ja rekiajeluista ovat jyrkässä ristiriidassa ikkunan takana olevan maailman kanssa.
Ikkunan pielessä oleva lämpömittari näyttää ilman olevan reilusti plussan puolella. Taivaankantta peittävät paksut ja tummat pilvet. Sataa vettä ja kura roiskuu sen sijaan, että aurinko paistaisi ja pakkaslumi narskuisi kenkien alla.
Etelämpänä ei tässä olisi välttämättä mitään ihmeellistä, lounaisimmassa Suomessa vain joka toinen joulu on valkoinen.
Pohjoispohjalaisesta vinkkelistä säät ovat kuitenkin olleet epätavallisen lämpimiä ja ilmastonmuutos tuntunut totiselta todelta.
Mutta voiko joulu sitten tulla ilman lunta? Tietysti voi. Lumen merkitys on enemmänkin psykologista, perinteisiin mielikuviin pohjautuvaa.
Toki hohtavat hanget ja kuuraiset puut luovat tunnelmaa: ne valaisevat niin luontoa, kuin ihmisten mieliäkin.
Eräässä tunnetussa joululaulussa unelmoidaan valkeasta joulusta:
Vain valkeata joulua
mielessäin ootan minä ain,
sillä hangen hohteessa vain
joulurauhan tunnen rinnassain.
Joulumielen ja -rauhan voi löytää vaikkei suuria nietoksia olisikaan. Luonnon kauneus on aina katsojan silmissä, vaikka lumet olisivat vähissä tai puuttuisivat kokonaan.
Kannattaa käydä metsässä ihmettelemässä poikkeuksellisia maisemia, se on erinomainen tapa hiljentyä, eikä vaadi suksia ja suuria ponnisteluja, kuten paksujen hankien aikaan.
Luonto elää sydäntalvella säästöliekillä. Metsässä ei ylimääräistä liikettä juuri ole ja ainoita ääniäkin ovat puron solina ja ajoittainen tuulen henkäys.
Runsaiden sateiden myötä ainakin vettä riittää. Jokainen ojanpahanen ja pikkupuro tulvii, isommista joista puhumattakaan. Järvien vedenpinnat ovatkin nousseet kohisemalla.
Kosteiden ja lämpimien säiden ansiosta nurmikot ja pellot ovat paikoin alkaneet vihertää ja puutarhoissa jopa kukat kukkia. Poikkeukselliset olosuhteet tuntuvat sekoittaneen luonnon rytmin.
Talvehtivat linnut hyötyvät lauhasta säästä, sillä niiden energiankulutus on tällöin pienempi. Lämpimät säät houkuttelevat myös muuttolintuja viipymään ja onpa paluumuuttajiakin etelässä havaittu.
Pohjois-Pohjanmaalla on peippoja ollut usealla suunnalla ja Raahessa nähtiin 17. joulukuuta västäräkki.
Puoli kuuta peipposesta ja västäräkistä vähäsen tuskin pitävät paikkaansa, eikä kyseessä ole kevätmuutto. Talven sitten iskiessä kovasti saattavat viivyttelevät muuttajat olla heikolla hapella.
Hiukan jäähtyneet ilmat ovat kaikessa hiljaisuudessa muuttaneet sateiden olomuodon vedestä lumeksi. Niinpä nyt maata peittääkin ohut, mutta silti piristävä valkoinen kuorrutus.
Puihin on tarttunut ohuelti kuuraa ja auringon paistaessa luonto näyttää äkkiseltään hyvinkin talviselta.
Illuusio kunnon talvimaisemasta särkyy lähemmin tarkasteltuna. Lunta on juuri ja juuri sen verran, että maisema näyttää valkoiselta, mutta kaikki varvut ovat kuitenkin vielä näkyvillä.
Ohutkin lumipeite helpottaa talvikarvan vaihtaneita, kuten metsäjänistä. Paljaalla maalla jänis on valkoisine turkkeineen vailla suojaa, mutta lumella se on turvassa.