Maabrändityöryhmä asetti tavoitteeksi nostaa luomutuotanto 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyvauhdilla tavoite jää toteutumatta. Hyvä jos päästään puoliväliin. Kuka muistaa vielä, mikä oli maabrändityöryhmä? Ja mitä tämä ryhmä sai aikaan parin vuoden pohdintojensa tuloksena?
Ulkoministeri, nykyinen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) muodosti ryhmän vuonna 2008 pohtimaan, millaisten vahvuuksien varaan Suomea voi rakentaa.
Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan vetämä asiantuntijaryhmä esitti vuonna 2010, että Suomi voisi esiintyä maailman ongelmien ratkaisijana erikoisaloinaan toimivuus, luonto ja koulutus.
Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin luomuruoan osuuden nostaminen vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näin Suomesta tulisi Euroopan johtavia luomumaita.
Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen MTT:n tällä viikolla esittelemän raportin perusteella maabrändityöryhmän tavoitetta on mahdotonta toteuttaa. Luomussa on nyt noin kahdeksan prosenttia kokonaisviljelyalasta.
Jos tätä menoa jatketaan, viidenkymmenen prosentin tavoite karkaa kauas. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että luomuviljely lisääntyisi kymmen prosenttia vuodessa. Tämä merkitsisi kaksinkertaista vauhtia nykyiseen verrattuna.
Jotta Suomi voisi toimia maabrändityöryhmän kaavailemalla tavalla ongelmien ratkaisijana, riittää yksistään tämän ongelman voittamisessa työtä kerrakseen. Vaikka luonnonmukainen tuotanto on tällä hetkellä kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto, se ei silti houkuttele. Luomua väheksyvät asenteet ovat edelleen lujassa eivätkä tuotantoketjutkaan toimi luomua vahvistavasti.
Suomessa on vallalla ajatus, jonka mukaan suomalainen ruoka olisi "melkein luomua". Samanlaisena kokevat omat ruokatarvikkeensa monien muiden maiden kansalaiset. Suomi tulee luomun kulutuksessa jopa jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna. Luomutuotteiden markkinaosuus on prosentin luokkaa. Muualla luomu yltää parin prosentin tasolle. Kärkimaa on Tanska seitsemän prosentin osuudellaan.
Pitäisi yltää ensin edes muun Euroopan tasolle ennen kuin voidaan julistautua brändin mukaiseksi luomun mallimaaksi.
Luomun laajentumista hidastavat monet viljelytekniikkaan, kasvinsuojeluun ja markkinointiin liittyvät ongelmat sekä teollisuuden ja viljelijöiden asenteet.
Luomu mielletään puhtaaksi ruoaksi, jonka tuottamista pidetään takeena tuotantotavan ympäristöystävällisyydestä ja eläinten hyvinvoinnin ottamisesta huomioon.
Mielikuvilla on yhä suurempi merkitys tulevaisuudessa, ja siksi luomu ansaitsee maabrändityöryhmän sille asettaman paikan. Sen lunastaminen vaatii kuitenkin nykyistä tiukempaa sitoutumista tavoitteeseen ruokaketjun kaikilla tasoilla.