Luomua lisää hi­taas­ti

Kun tuotteilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, luulisi markkinoille tulevan uusia yrittäjiä kiivaasti. Luomussa asia on toisin.

Pekka Märsylällä on emolehmätila Kalajoen Himangalla. Tila siirtyi luomuun jo noin 15 vuotta sitten. Ensin luomuksi menivät pellot ja muutamaa vuotta myöhemmin myös eläimet. Luomu on tilalle tärkeä arvo muun muassa maatilamatkailun vuoksi.
Pekka Märsylällä on emolehmätila Kalajoen Himangalla. Tila siirtyi luomuun jo noin 15 vuotta sitten. Ensin luomuksi menivät pellot ja muutamaa vuotta myöhemmin myös eläimet. Luomu on tilalle tärkeä arvo muun muassa maatilamatkailun vuoksi.

Kun tuotteilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, luulisi markkinoille tulevan uusia yrittäjiä kiivaasti.

Luomussa asia on toisin. Kauppojen hyllyihin ei tupsahda pikavauhtia lisää tuotteita, vaikka kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan.

"Maatilalla luomuun liittyminen ei tapahdu sormia napsauttamalla. Menee pitkä aika laittaa maat kuntoon ja oppia viljelytekniikat. Kotieläintiloilla se on erityisen haastavaa", Keski-Pohjanmaan MTK:n toiminnanjohtaja Jouko Jyrinki sanoo.

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen luomutuotanto nytkähti liikkeelle, mutta kun kysyntä ei ollut takavuosina toivottua, osa tiloista palasi tavanomaiseen viljelyyn.

"Kun on kerran siirtynyt takaisin tavanomaiseen tuotantoon, on nyt kynnys siirtyä uudestaan luomuun", Jyrinki toteaa.

Saatavuus ei ole ollut pelkästään tuottajista kiinni. Parisen vuotta sitten luomulihaa ei löytänyt kaupoista kuin tuurilla, koska isot jalostamot eivät nähneet luomulihaa kannattavana artikkelina.

Luomut pantiin muiden lihojen kanssa samalle linjalle ja myytiin tavanomaisena.

Nyt tilanteeseen on tullut muutos.

Lue lisää torstain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä